Näin lukijoita kosittiin – "Tietenkin vastasin kyllä"

Romanttisia, yllätyksellisiä, koruttoman kauniita. Kosintoja on yhtä monta kuin on parejakin. Näin Studio55.fin lukijat kertoivat kosinnoistaan.

Olimme olleet jo useamman vuoden yhdessä ja olin aina vitsaillut kumppanilleni klassisesta kosinnasta polvillaan ja ruusu hampaissa, ollessamme lomalla Bulgariassa rakkaani yllätti minut keskellä risteystä olevassa baarissa nappaamalla ruusun baaritiskin maljakosta hampaisiinsa ja polvistuneena eteeni kosi minua, kyyneleet silmissä suostuin. Olipa kokemus, eri kansalaisuudet toistensa kieltä osaamatta kävivät muut asiakkaat ja henkilökunta onnittelemassa. Seuraavana päivänä haimme sormukset ja nyt 24.7.2015 tulee 5-vuotishääpäivä.

– innuli

Kesken korttipelin kuulin kysymyksen ”tulisitko minulle vaimoksi?” Siitä on nyt 34 vuotta ja yhdessä ollaan edelleenkin.

– Tuuli

Mieheni eräänä helmikuisena aamuna vuonna 2012 toi minulle ennen töihin lähtöään kupin teetä ja tokaisi siinä hieman ujosti, että tänä vuonna olisi viimeinen mahdollisuus mennä naimisiin 12.12.12. Tästä odottamattomasta kommentista meinasi aamuteet mennä väärään kurkkuun ja vastasin hälle vain, että ”oliko tuo kosinta”? Tähän mieheni vastasi ”ehkä” ja lähti töihin. 12.12.2012 me sitten tanssimme häitämme ja tänä vuonna tulee 10 vuotta täyteen kun olemme yhdessä tallustellut samaa matkaa.

– spireida

Kosinta tapahtui ihan yllättäen sängyssä kotona, eikä paikalla ollut muita. Koska en ollut osannut sitä odottaa, häkellyin ja sanoin, että en osaa vielä vastata. Myöhemmin kyllä sitten vastasin myöntävästi.

– iyawo

Se tapahtui vappuna joskus 1960-luvulla. Oltiin hengailtu kauan, ja oltu vähän jo sillaikii. Katsoin, että vaikka mies onkin hämäläinen, niin nyt saa tämä äpästely loppua. Sitten vappuna ystävien luona vähän vauhdissa kun oltiin, niin pussailtiin eteisessä. Minä sanoin: ”Mitä jos mentäisiin tästä naimisiin?” Minua katsottiin silmät pyöreinä ja kysyttiin: ”Menisitkö sä mun kanssa naimisiin? Eikö näin kysytä, kun kositaan, mitä?!” Minä sanoin: ”Juu.” Vappupäivänä mies oli mennyt kantapaikkaansa, ja ovimies oli kysynyt, kuinka on vappu mennyt. Mies vajosi istumaan ja sanoi: ”Vähällä ne pääsi, jotka krapulalla pääsi, minä kun taisin mennä kihloihin.” Ovimikko nauroi niin, että piteli ovenpielistä kiinni. Yhdessä oltiin neljäkymmentä vuotta. Nyt on tallessa sekin muisto.

– tänne ohjat

Minua kosittiin Turun tuomiokirkon edessä arki-iltana lokakuussa 1973. Tuleva mieheni oli menossa iltakurssille ja minä työpäivän jälkeen kotiin. Vastasin myöntävästi!

– KK

Olimme seurustelleet 7 vuotta ja meillä oli 3- ja 5-vuotiaat lapset, kun yhtenä kesäpäivänä lähdimme retkelle. Lasten synnyttyä olimme muuttaneet takaisin Maunulaan, lapsuutemme kaupunkiin. Retken teimme Keskuspuistossa olevan hyppyrimäen juurelle. Lapset söivät eväitä ja minä istuin kivellä, kun kihlattuni tuli luokseni nurmelta napattu kukka kädessään ja kosi minua. Olin toivonut kosintaa monta vuotta ja kihlattuni teki sen mielestäni aivan suloisesti: metsän siimeksessä, poimittu kukka ja lapset eväitä popsien. Tietenkin vastasin kyllä. Tänä vuonna yhteiseloa tulee yhteensä 23 vuotta. Vihkisormuksena minulla on muuten isoisäni sormus, jota tosin en ikinä kerennyt tavata. Timantit ovat jääneet saamatta, mutta kukka on edelleen kuivattuna kesäpäiväkirjan sivulla.

– Nipsu

Yllätyin kun menin kyselemään flunssaisen avomieheni vointia, hän kysäisi aivan yllättäen, mentäisiinkö naimisiin.

– linsku

Rakas tuli kotiin töistä keltaisen ruusupuskan kanssa, polvistui ja pyysi vaimokseen, johon heti suostuin. Olin todellakin hämmentynyt, koska oli aivan tavallinen arki-ilta. Olimme aloittaneet seurustelun vuonna 1979, kihloissa olimme vuoteen 1987, jolloin erosimme. Tapasimme uudestaan vuonna 2002 ja tämä kosinta tapahtui 2003 ja vietämme nyt 13.6.2015 jo 12. hääpäiväämme!

– Vanha suola janotti

Kahvilla Kampin Autotalossa. Nyt tiloissa on K-kauppamme.

– 48 vuotta sitten

Opiskelin työttömyysaikana ja 2012 helmikuussa, karkauspäivänä, oli kotiin tullessani koira vastassa kaulassaan rusetti. Ruokapöydässä odotti monenlaista herkkua ja kahvikin tuoksui. Ennen, kuin ehdin asiaa enempiä ihmettelemään, avovaimoni kosi. Olimme olleet yhdessä tuota ennen jo vuosia, mutta en ollut keksinyt sopivan romanttista paikkaa tai hetkeä kosiakseni itse. Olemme sukulaissieluja, täydennämme toisiamme ja tulemme olemaan yhdessä keinutuoliin saakka.

– Kinosten poika

Puoliso lähetti töihin kukkia ja kortin, jossa luki ”mentäiskö naimisiin”.

– jume

Olimme seurustelleet viisi vuotta, ja kun muutimme yhteen, päätöksemme oli pysyäkin yhdessä aina. Työpaikkani tarjosi edullisia vuokra-asuntoja, mutta vain aviopareille. Poikaystäväni totesi että ”meidän kannattaisi varmaan mennä naimisiin, niin saisimme yhtiön asunnon”, johon minä vastasin ”niin kai”. Enempää neuvottelua ei tarvittu. Niinpä poikaystäväni vanhaa tapaa kunnioittaen pyysi kättäni isältäni. Isäni ei oikein osannut suhtautua käden pyytämiseen, ja hän totesikin vain hymyillen: ota mieluummin koko tyttö! Siis ei mitään romanttista kiljahtelua tai ison kivisormuksen esittelyä. Olemme edelleenkin aviossa ja kahden ihanan lapsen vanhempia ja neljän suloisen pikkulapsen isovanhempia. Elämä hymyilee, edelleen.

– Yltiöromantiikkaa vierastavat

Mieheni kosi minua soittamalla bassolla Hurriganesin kappaleen I will stay. Vastasin myöntävästi.

– MUS

Kosin uudenvuoden yönä, kun olimme illanvietossa vaimoni siskon ja hänen sulhasensa kanssa. Siskon sulhanen kosi samaan aikaan myös, mutta emme tienneet toistemme aikeista. Naimisissa olemme edelleen.

– Tomi

Lue myös:

    Uusimmat