Mainos

Muistatko tämän nostalgisen koulutehtävän? Kuului ennen jokaisen lapsen kasvatukseen

Moni muistaa nuoruudestaan biologiantunteihin kuuluneen kasvien prässäämisen kasviota varten. Vaikka kyse on ala-asteikäisten puuhista, vanhoilla kasvioilla on nykyisinkin merkitystä. Nykyisin kasvion voi löytää sosiaalisesta mediasta!

– Kaikki Suomen koululaisethan keräsivät putkilokasveja suurin piirtein 1900-luvun alusta 1960-luvun puoliväliin. Sen jälkeen keräystoiminta lopetettiin, kunnes se on nyt taas alkanut uudelleen paljon pienemmässä mittakaavassa kuin aiemmin, kertoo Helsingissä sijaitsevan Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre.

Yli-intendentti tutkii Kasvimuseolla kasvinäytteitä, vastaa kokoelmien kunnosta ja ohjaa toimintaa. Yleisöltä suljetun museon kokoelmat ovat mittavat.

– Putkilokasveja on 1,7 miljoonaa, mutta kun sammalet, jäkälät ja sienet lyödään mukaan, päästään suurin piirtein 3,7 miljoonaan, Väre tietää.

Koululaisten aikoinaan kokoamat kasvikokoelmat tulevat museoon yleensä lahjoituksina. Aikojen saatossa niitä on lahjoitettu satoja, ellei tuhansia.

– Yksityiset ihmiset ottavat yhteyttä siinä vaiheessa, kun kokevat, että kasviolla voisi olla joku merkitys tulevaisuutta silmälläpitäen. Ystävällisimmät heistä tuovat kasviot meidän tarkastettavaksemme, Väre sanoo.

Vaikka kyse on ala-asteikäisten puuhista, vanhoilla kasvioilla on nykyisinkin merkitystä.

– Monen suomalaisen harvinaisen kasvin kasvupaikka on löytynyt koululaiskeräysten pohjalta. Tiedot joudutaan toki tarkistamaan, eli pelkkä näyte ei riitä. Otetaan yhteys henkilöön, jos hän on vielä hengissä. Muuten pyritään löytöpaikkatietojen perusteella selvittämään, onko kasvi siellä yhä olemassa. Oikeellisuus täytyy myös perästä päin tarkistaa, Väre kuvailee.

Kasvioista on myös löytynyt jännittäviä, Suomelle harvinaisia lajeja. Väreen mukaan kasvien kerääminen ja prässääminen ei nykypäivänä enää ole tarpeen.

– Digikamerat ovat niin hyviä, ettei kuvien ottaminen vaadi enää hirveitä taitoja. Digikasvio on ihan yhtä hyvä tapa näyttää osaamisensa, hän sanoo.

– Omat lapseni kyllä keräsivät (kasvion). Opettaja antoi listan noin paristakymmenestä lajista, jotka isä kävi sitten keräämässä.

Kauanko kasviot säilyvät? Eivät varmaan kutenkaan ikuisesti?

– Säilyvät, Väre toteaa.

– Kasvien kerääminen on maailmalla aloitettu 1500-luvulla. Suomesta ei ole niin vanhoja näytteitä, mutta ensimmäisiä kokoelmia, jotka on tehty Italiasta, on vieläkin olemassa. Niitä on hävinnyt, mutta muista syistä. Yleensä tulipalot ovat merkittävin syy, tai sodat. Kun kasvi on huolellisesti kuivattu ja kiinnitetty alustalle, sitä ei mikään hävitä.

Kuvagalleria 12 kuvaa - katso

Nostalgiset kasviot Kasvimuseon kokoelmissa


Nykykasvio käyttää sosiaalista mediaa

Nostagianjanoisille tiedoksi: vaikka mittavia kasvienkuivatusoperaatioita ei enää tarvita, kasviot eivät suinkaan ole kadonneet Suomesta. Ne ovat vain siirtyneet sosiaaliseen mediaan.

Valokuvaaja Laura Rautjoki ja tv- ja mainosalan freelancer Anna-Mari Lämsä pitävät Flora of Finland -nimistä valokuvakasviota Instagramissa.

– Instagramissa itse kuvat pääsevät parhaiten esille selkeällä alustalla ja kuvat tavoittavat ihmisiä ympäri maailmaa. Se tekee kuvista ja samalla kasveista helpommin lähestyttäviä kaiken ikäisille, sillä alusta on moderni ja avoin verrattuna kasviokirjojen suljettuihin kansiin, Lämsä ja Rautjoki kertovat.

Kasvit on kuvattu naisten itse kehittämällä liikuteltavalla studiolla. Kasvit kuvataan tuoreena luonnossa, heti poimimisen jälkeen. Ne yritetään mahdollisuuksien mukaan palauttaa takaisin maahan kasvamaan kuvaamisen päätteeksi. 

– Halusimmekin lähestyä kasvioajatusta ensisijaisesti taide edellä. Valokuvaten kasvit modernisti, mutta nostalgiahengessä. Usein etenkin uuden tai yllättävän, upean yksilön löydyttyä kameran eteen hihkumme innostuksesta kuin lapset karkkikaupassa. Siitä tiedämme, että teemme meille oikeaa juttua, sydämellä. Toivomme, että yhä useammat katseet kääntyisivät kuviemme ansiosta kasvikuntamme ja sitä kautta Suomi-brändin ainutlaatuisuuteen.

"Taidamme tosiaan olla kasvio-katveen lapsia"

Moni muistaa kasviot ala-asteelta. Lämsällä ei ole muistikuvaa kasvion keräämisestä kouluajoilta.

– Olen kuitenkin varttunut Oulun Ylikiimingin metsä- ja suomaisemissa, jossa luonnossa liikkuminen ja leikkiminen oli jokapäiväistä. Muistelen usein erityisesti mummoni Lempin kanssa tehtyjä ajeluja pienillä sorateillä, kun tutkailimme, mitä kukkia pientareille oli ilmaantunut. Esimerkiksi kesän ensimmäisten kissankellojen ilmestyessä näköpiiriin mummo löi jarrut pohjaan kiljahtaen, ja kukkia käveltiin katsomaan lähemmin, hän kuvaa.

– Taidamme tosiaan olla kasvio-katveen lapsia, 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa ei kerätty Hämeenlinnassakaan käymissäni kouluissa kasviota, Rautjoki sanoo.

– Sen sijaan muistan joitakin älyttömiä buumeja ja kisoja, kuten kuka kerää eniten maahan tippuneita tammenterhoja. Keräsin pari muovikassillista, säilytin ne seuraavaan talveen eikä minulla ollut mitään käry,ä mitä tammenterhoilla voisi tehdä.

"Some-kasvioon valokuvattua kasvia voi katsella loputtomiin täydessä kukoistuksessaan"

Mutta onko ”some-kasvio” sama asia kuin monien muistama "aitojen" kasvien kasvio? Sitä ei voi hypistellä, eikä sivuja voi käännellä. Tekijät uskovat, että somessa kasviosta on iloa ja hyötyä muillekin kuin kerääjille.

– Toki tekemisvaiheesta löytyy samat tärkeimmät elementit aina luontoon menemisestä kasvien poimimiseen ja tunnistamiseen. Kuitenkin some-kasvioon valokuvattua kasvia voi katsella loputtomiin täydessä kukoistuksessaan, se on kaikkien nähtävillä ja fiilisteltävissä, eikä kirjoissa ja kansissa kirjahyllyssä.

Instagram on yllättäen muodostumassa kasvitietouden kirjastoksi, sillä Flora of Finlandin seuraajat jakavat kasvitietämystään ja tarinoitaan muille Instagram- ja Facebook-sivuilla.

– Teimme valinnan, että asiantuntijuuden puuttuessa emme lähde hirveästi tuomaan kasvitietoa projektin yhteyteen. Taide on meidän taustoillamme paras keino, millä tehdä kasveista kiinnostavia. Opimme kasveista seuraajiltamme, mutta käytämme apunamme myös vanhoja värikasviokirjoja sekä internetiä, tekijät sanovat.

Entä mikä on heidän suosikki-kasvifaktansa?

– Olemme nauraneet monesti sille, että kasvien englanninkieliset nimet ovat usein leikittelevämpiä kuin suomalaiset. Ehkä eniten hilpeyttä on toistaiseksi herättänyt Chickweed Wintergreen, suomeksi metsätähti.

FoF-kuvaukset jatkuvat keväällä 2017.

Ai, niin: Lämsän suosikkikasvi on kissankello, Rautjoen puolestaan kanerva.

Luonto voi myös parantaa:


Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.