Mainos

Lauri Törhönen: Suomessa tuetaan liian monia elokuvia

Lauri Törhösen mielestä Suomessa pitäisi tukea nykyistä harvempia elokuvia, jotta tuesta todella olisi hyötyä. Nyt rahapula vaarantaa jopa työturvallisuuden. Kotimaiset elokuvat eivät edes mahdu jenkkileffoilla täytettyihin saleihin.

Tuetaanko kotimaisia elokuvia tarpeeksi, elokuvaohjaaja Lauri Törhönen?

– Kulttuuria ei koskaan tueta tarpeeksi. Turha kuvitella, että siihen tulee mitään muutosta. Mutta eihän vanhustenhoitoakaan tueta tarpeeksi, Törhönen sanoo.

Törhösen mielestä olennaista on, että Elokuvasäätiön yhteiskunnan varoilla maksamia tukia ei siroteltaisi ympäriinsä vaan jaettaisiin erittäin hyvin määritellyin perustein. Nyt se ei toteudu.

– Tällä hetkellä Suomessa tuetaan liian monia elokuvia. Tänä vuonna ensi-iltaan tulee 37 kotimaista elokuvaa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaisiin lukemiin. Suomeen ei yksinkertaisesti mahdu niin paljon elokuvia.

– Kun tukea maksetaan niin moneen suuntaan, kunkin elokuvan saama keskimääräinen tuki jää auttamattomasti liian pieneksi. Se aikaansaa keskinkertaista tekemistä, huonoja työolosuhteita ja jopa työturvallisuusrikkeitä, Törhönen sanoo.

"Töitä tehdään B-ajokortilla"

Huonot työolot alalla huolestuttavat Törhöstä.

– Ongelmat johtuvat riittämättömän tuen lisäksi siitä, että elokuvien tuotanto on paisutettu niin valtavaksi, ettei koulutettua ammattityövoimaa riitä kaikkialle. Kun niin sanotusti pelkällä B-ajokortilla pääsee tekemään vaativia ammattitöitä, riskit kasvavat, Törhönen sanoo.

Törhönen vertaa elokuva-alaa oopperaan.

– Vaikka ooppera saisi kuinka vähän rahaa Opetusministeriöltä, laulutaidottomat eivät silti pääse sinne laulamaan. Elokuva-alalla osaamisen kynnys ei ole koskaan ollut korkealla – sitä on pidetty teatterin tai television sivutaiteena.

Suomeen mahtuu 12–15 kotimaista

Mutta jos 37 elokuvaa on liian suuri joukko yhtenä vuonna Suomen kokoisessa maassa, mikä sitten olisi sopiva määrä?

– Eurooppalaisissa maissa normi on näyttänyt olevan, että vuodessa tuetaan noin 2,5 pitkää elokuvaa miljoonaa asukasta kohden. Viiden miljoonan asukkaan Suomessa kannattaisi siis tukea vuodessa noin 12–15 pitkää elokuvaa, Törhönen sanoo.

– Esimerkiksi Ruotsissa oli vuosikymmenien ajan tapana tehdä ja tukea noin 20 leffaa vuodessa. Se toimi hyvin ja tukee aiemmin mainitsemaani suhdelukua. Mutta kun elokuvia tehtiinkin yhtenä vuonna 40, se romahdutti koko järjestelmän tuotantoa ja katsojalukuja myöten.

Jenkkileffat tukkivat teatterit

Elokuvateattereihin ei ole järkeä marssittaa pitkää jonoa kotimaisia elokuvia senkään takia, että tilaa on vain rajoitetusti.

– Yhdysvaltalaiset elokuvat tukkivat elokuvateatteriverkostomme hyvin tehokkaasti.

– Teattereihin ei oikeasti mahdu kotimaisia tuotantoja – tai jos mahtuu, niin niitä aletaan ajaa kesken pois, Törhönen sanoo.

Itse Törhönen on mielestään pärjännyt hyvin pienistä tuista huolimatta.

– Olen kuvannut 60 kuvauspäivän aikana neljä pitkää elokuvaa. Kukaan muu Suomessa ei olisi pystynyt vastaavaan. Osaan arvioida, mitä ensiluokkaisella työryhmällä voi tietyssä ajassa ja tietyllä rahalla tehdä, Törhönen sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.