Mainos

Lastenkasvatusneuvot menneisyydestä kummastuttavat – Lue oudot ohjeet

Lastenkasvatus on haasteellista puuhaa, ja vielä mutkikkaampaa siitä tekevät erilaiset neuvot, ohjeet ja opastukset. Menneiden aikojen kasvatusvinkit herättävät nykylukijassa kummastusta: olisitko sinä hoitanut vauvan ikeniä viskillä, kylvettänyt pikkuista laardissa tai juottanut imeväiselle mustaa kahvia?

Vaarallinen imetys

Ennen vanhaan lapsille palkattiin imettäjiä varakkaissa ja muodikkaissa perheissä. Imettäjien piti olla hyväluontoisia ja viehättäviä, sillä imettäjän ominaisuuksien uskottiin siirtyvän lapseen. Samoin imettävien naisten ei sopinut harrastaa seksiä, sillä siemennesteen uskottiin muuttavan maidon happamaksi.

Advice to a Wife -kirjassa vuodelta 1877 äitejä varoitettiin imettämästä liian pitkään. Mikäli imetys jatkuisi 9 kuukauden iän jälkeen, uhkasi vauvaa aivosairaus ja äitiä sokeutuminen. Samassa kirjassa neuvottiin vanhempia tarkastamaan imettäjän nännit ja varmistamaan, ettei imettäjällä ollut kuukautisia imetyksen aikana tai ettei hän nauttinut esimerkiksi leivoksia, sillä ne saattoivat olla haitallisia maidolle.

Vuonna 1916 asiantuntijat syyttivät koliikista "vihaisia äitejä", ja huolehtimisen, surun tai nalkutuksen uskottiin voivan aiheuttaa maidon ehtymisen.

Hammaskipuun viskiä ja verenimijöitä

1800-luvulla naisia neuvottiin hoitamaan hampaiden puhkeamisesta turvonneita ikeniä iilimadoilla. Menneinä aikoina neuvottiin myös sivelemään viskiä lapsen ikeniin kipua helpottamaan. Alkoholi saattoi olla hyvinkin tehokasta kivunlievittämisessä, mutta koitua jopa kohtalokkaaksi pikkulapselle. Jopa teelusikallinen väkeviä voi myrkyttää vauvan.

Puhtaat piltit

Ennen vaippojen keksimistä vauvat pysyivät kapaloissaan koko päivän, ja vaate vaihdettiin vain aamuvarhaisella ja päivän päätteeksi. "Jotkut äidit uskoivat, että puhtaat vaatteet ja lakanat vievät lapsilta heidän ravitsevat mehunsa", muuan lääkäri kirjoitti 250 vuotta sitten.

Viime vuosisadan vaihteessa vastasyntyneitä neuvottiin kylvettämään laardissa, oliiviöljyssä tai muussa rasvassa: vettä ja saippuaa saisi käyttää vasta viikon päivittäisten rasvakylpyjen jälkeen.

Vauva itkee, mitä tehdä?

Menneinä vuosisatoina lastenkasvatusneuvoja antoivat etenkin mieslääkärit, jotka ohjeissaan usein teilasivat äidin vaiston. Itkemisen on uskottu muun muassa vahvistavan keuhkoja ja opettavan luonteenlujuutta.

Viktoriaaniseen aikaan paljon itkeville vauvoille saatettiin antaa Mother Bailey's Quieting Syrup -nimistä "hiljennyssiirappia" tai Batly's Sedative Solutionia rauhoittamiseen. Molemmat tuotteet sisälsivät oopiumia, huumetta, joka on sukua heroiinille. Ei ihme, että lapset nukkuivat sikeästi näitä nautittuaan.

Vielä vuonna 1962 miamilainen lastenlääkäri Walter W. Sachett Junior teilasi kirjassaan Bringing Up Babies vanhemmat, jotka epäonnistuivat äärimmäisen tiukkojen aikataulujen noudattamisessa. Sachettin mukaan oli kerrassaan epäisänmaallista, jos lasta ruokittiin öisin, oli kyse miten pienestä tai itkevästä lapsesta tahansa. Opettamalla lapsille, että he saisivat tahtomansa vaatimalla, saatettaisiin Sachettin mukaan kylvää sosialismin siemeniä.

Karaistaminen oli arvossaan muutenkin. 1930-luvulla äitejä rohkaistiin vahvistamaan vauvojaan pitämällä heitä ulkona mahdollisimman paljon. Seksuaaliterveyden brittiläinen pioneeri Marie Stopes uskoi, että imeväisten ei pitäisi viettää lainkaan aikaa sisätiloissa kello 8-17 välillä talvisin ja 7-22 välillä kesäisin. Ruokinta, nokoset ja leikit, kaikki tuli hoitaa ulkona.

Leikki ja suukot pilaavat lapsen!

1900-luvun alussa äitejä patistettiin noudattamaan tarkkoja aikatauluja ruokailun ja nukkumisen suhteen, ja sylissä pitämistä vain sen itsensä vuoksi kehotettiin välttämään: muuten lapsesta saattaisi kasvaa pikku tyranni.

Vuodelta 1916 olevassa kirjassa vanhempia varoitettiin pomputtamasta lapsia polvellaan, sillä se pilaisi lapset ja aiheuttaisi heikkohermoisuutta. Lääkäri L.Emmett Holt kirjoitti vuonna 1894, että vauvojen leikittäminen ylipäänsä on huono idea, ja ainakaan alle neljän kuukauden ikäisten lasten kanssa ei tulisi koskaan leikkiä.

1920-luvulla uusiseelantilainen lastenhoitoguru tohtori Truby King ohjeisti äitejä imettämään vastasyntyneitään tasan joka neljäs tunti, paitsi yöaikaan. Ruoka-aikojen välillä vauvat tuli jättää itkemään, sillä hänkin uskoi parkumisen olevan hyvästä keuhkoille. King varoitti äitejä halailemasta ja suukottelemasta lapsiaan, sillä hellyydenosoitukset johtivat "heikkoon ja huollettavaan" luonteeseen.

– Jos sinun on suudeltava, suukota kerran otsalle toivottaessasi hyvää yötä. Aamulla tervehdi lapsia kättelemällä, King opasti.

Lapselle pekonia, munia ja mustaa kahvia

300 vuotta sitten kasvisten ja hedelmien uskottiin olevan liian hapokasta ravintoa pienille masuille ja aiheuttavan kihomatoja, joten niiden antamista ei suositeltu.

Sosialistisia lapsia pelänneellä Sachettilla oli myös kiintoisia ajatuksia vauvojen ruokailusta. Hän suositti, että muroja pitäisi syöttää lapsille kahden päivän iästä lähtien. 10 päivän ikäisenä lapselle voisi antaa vihanneksia, ja yhdeksän viikon iässä vauvalle maistuisivat jo munat ja pekoni, aivan kuten isälleen.

Jotta lapset tottuisivat perheen tavallisiin ruokailutottumuksiin, tulisi pienokaisille myös antaa mustaa kahvia puolen vuoden iästä lähtien.

Lähteet: askamum.co.uk, essentialbaby.com.au, Wikipedia

Kuvat Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.