Mainos

Kolumbus löysi Amerikan ja viisi muuta harhakäsitystä

Oletko aina tiennyt, että orjat rakensivat Egyptin pyramidit? Väärin meni! Åke Perssonin ja Thomas Oldrupin tuore kirja Maailman pisin pajunköysi – 101 historiallista harhakäsitystä laittaa käsityksesi maailmanhistoriasta uusiksi. 

Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan

On totta, että Kristoffer Kolumbus kävi Amerikassa, mutta hän ja hänen miehistönsä eivät olleet ensimmäiset ihmiset uudella mantereella, eivätkä edes ensimmäiset eurooppalaiset.

Kolumbus lähti retkikuntansa kanssa Espanjasta 3. elokuuta 1492, ja lokakuun 12. he näkivät maata. Kyseessä oli todennäköisesti nykyisin Bahamasaariin kuuluva Guanahani-saari, joka oli asuttu. Kolumbus uskoi saapuneensa Intiaan, ja kutsui siksi kohtaamiaan ihmisiä Intiaaneiksi.

Tutkijat otaksuvat ensimmäisten ihmisten saapuneen Amerikkaan jo 16 000 vuotta sitten. Eurooppalaisista ensimmäisiä Amerikassa olivat pohjoismaalaiset viikingit, joiden on osoitettu käyneen nykyisen Pohjois-Amerikan alueella jo 900-luvun lopulla.

Merirosvot laittoivat vankinsa kävelemään lankkua pitkin

On vain yksi merirosvo, jos kirjoja ja elokuvia ei oteta huomioon, joka on koskaan pakottanut vankinsa kävelemään lankkua pitkin – Stede Bonnet.

Kun merirosvot valtasivat laivan, oli tavallista hankkiutua eroon vanhasta miehistöstä heittämällä heidät laidan yli. Merirosvoilla tuskin oli aikaa asentaa huvin vuoksi lankkua ja pakottaa vankejaan kävelemään sitä pitkin yksi kerrallaan.

Lankku sopi hyvin elokuviin, jolloin sankarilla oli sillä seistessään aikaa lausua hyvin muotoiltuja vuorosanoja tai tehdä sankarillisia pakomanööverejä. Mielikuvaamme merirosvoista on värittänyt Robert Louis Stevensonin romaani Aarresaari, jossa hän loi kuvan merirosvon arkkityypistä puujalkoineen ja papukaijoineen.

Orjat rakensivat Egyptin pyramidit

Myytti pohjautuu kreikkalaisen historiankirjoittajan Herodotoksen matkaan Egyptiin 400-luvulla eaa. Hän hämmästyi Gizan pyramideista, ja sai kuulla orjatyöläisten olleen monumenttien rakentamisen takana. Tätä käsitystä länsimaiset elokuvat ovat ruokkineet.

Nykyään arkeologit uskovat, että pyramidit pystyttivät työläiset, jotka saivat palkkaa tai vapautettiin veronmaksusta palkkioksi työstään. Pyramidien sisältä on löytynyt piirroksia, joissa työporukat kerskuvat toisileen, minkä osan rakennelmaa juuri he ovat pystyttäneet.

Tutkijat ovat myös löytäneet merkkejä siitä, että työläiset asuivat hyvin ja saivat runsaasti ruokaa. Näitä etuuksia faarao tuskin olisi orjille myöntänyt.

Napoleon Bonaparte oli lyhytkasvuinen

Vuonna 1807 korsikalaistaustainen ja itsensä keisariksi nimennyt Napoleon Bonaparte hallitsi suurta osaa Eurooppaa. Lukuisten voittojen jälkeen Napoleon joutui vuonna 1815 antautumaan Waterloossa brittijoukoille, jonka jälkeen hänet karkotettiin Saint Helenan saarelle, jossa hän kuoli vuona 1821.

Waterloon tappion jälkeisinä vuosina 1815–1830 Ranskaa hallitsivat Napoleonin viholliset. Sensuuri oli vahvaa ja siksi tuolta ajalta ei ole tallella puolueettomia lähteitä.

Etenkin muistelmakirjailijat esittivät Napoleonin mielellään negatiivisessa valossa, ja siksi mekin muistamme hänet lyhytkasvuisena öykkärinä, jonka käsi on tungettu liivin sisään. Todellisuudessa Napoleon oli keskipituinen ranskalainen.

Keskiajalla maata luultiin litteäksi

Uskottiinko ennen, että litteän Maan reunan yli saattaisi pudota, jos purjehtisi tarpeeksi kauas merelle? Ei. Jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät maapallon pyöreäksi. He olivat purjehtijakansaa, jotka huomasivat mereltä lähestyvästä laivasta tulevan ensin esiin sen mastot, mikä tarkoitti Maan olevan pyöreä.

Jossain vaiheessa tutkijat esittivät, että tämä tieto olisi unohdettu keskiajalla, ja havainto oli tavallaan keksittävä uudelleen. Nykyisin lukuisat tutkijat ovat sitä mieltä, että keskiajallakin ainakin oppineet tiesivät Maan olevan pyöreä, ja että osa ”tavallisestakin kansasta” oli asiasta tietoinen. Muun muassa eräässä 1100-luvulla laajasti luetussa oppikrijassa sanotaan, että Maa on pyöreä kuin pallo.

Newton keksi painovoiman, kun omena putosi hänen päähänsä

Isaac Newton julkaisi vuonna 1687 kirjan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, joka sisältää kenties tärkeimmän koskaan kirjoitetun tekstin. Siinä Newton esitti kokonaan uuden vallankumouksellisen maailmankuvan ja kirjoitti muun muassa gravitaatiosta eli painovoimasta.

Vuosia myöhemmin, kun Newton oli jo yli 80-vuotias, hän kertoi saaneensa ajatuksen painovoimasta nähdessään omenan putoavan puusta maahan. Newton kehitteli ajatusta painovoimasta yli 20 vuotta, ja on epätodennäköistä, että se muodostui silmänräpäyksessä. Newton ei koskaan myöskään itse väittänyt, että omena putosi hänen päähänsä, vaan että hän näki sen putoavan maahan.

Harhakäsitys Newtonista ja omenasta on oivallinen esimerkki siitä, kuinka yritämme kiteyttää tieteen suuret hetket yksinkertaisiksi tarinoiksi ja symboleiksi. Näin oivallus on helpompi ymmärtää tarvitsematta selittää kaikkea monimutkaisuutta, joka esimerkiksi painovoimaan ja Newtonin muihin keksintöihin liittyy.

Lähde: Maailman pisin pajunköysi – 101 historiallista harhakäsitystä

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.