Kirjailija Erik Wahlström lähetyksessä: Missä on ryyppy?

Kirjailija Erik Wahlström kertoi Studio55.fi-ohjelmassa Runebergin päivään kuuluvista perinteistä ja kansallisrunoilijan pimeistä puolista.

Kirjailija Erik Wahlström on selvitellyt Johan Ludvig Runebergin taustoja Kärpäsenkesyttäjä-romaaniaan varten. Wahlström huomautti Studio55.fi-lähetyksessä, että Runebergin aamutortun rinnalle kuuluu aamuryyppy.

– Missä ryyppy on? Runeberg otti aina aamuisin ryypyn. Se oli kotitekoista viinaa varmaankin, ei se mitään konjakkia ollut, kertoi Erik Wahlström Studio55.fi-lähetyksessä.

Wahlström kertoi myös olevansa yllättynyt siitä, että Runebergin lapsuus on hyvin tuntematon. Miehen myöhemmät vaiheet ovat kuitenkin tiedossa. Runeberg joutui uransa aikana muun muassa kohtaamaan kritiikkiä Suomi-rakkauttaan kohtaan.

– 1800-luvun Suomessa alamaisuus määritteli ihmisiä. Kansallisuutta ei ollut olemassakaan, mutta Runeberg loi sen. Hän julisti, että olemme suomalaisia ja että meidän tulee rakastaa maatamme.

– (J.V.) Snellman heti huomautteli kyllä, että Runeberg ei selitä Maamme-laulussa, minkä takia Suomea pitäisi rakastaa, eikä anna järjellisiä syitä siihen.

Wahlströmin mukaan kritiikki oli aiheellista, sillä Runebergillä ei ollut mitään syitä tai selityksiä siihen, miksi Suomea tulisi rakastaa.

– Mutta Suomi oli hieno maa, ja kun Runeberg ilmaisi sen runoissaan, niin se oli pakko uskoa.

Runeberg rakasti maansa lisäksi naisia

Runebergilla oli taipumusta rakastua myös useisiin naisiin, ja miehellä olikin vaimonsa rinnalla lukuisia muita rakkauksia. Wahlströmin mukaan Runeberg oli kuitenkin sen ajan mittapuissa hyvä isä.

– Hän elätti isoa perhettä mallikkasti. Ei hän kyllä vaippoja vaihdellut, mutta hyvä isä hän oli.

Runeberg nousi köyhyydestä ihailluksi runoilijaksi ja sai hankittua perheelleen suuren talon.

– Runous oli ennen arvostetumpaa, nyt se on boheemien juttu. Ennen runous oli kunkkua. Runeberg oli Suomen runoilija numero yksi, hän loi Suomen ja oli siihen aikaan suurin suomalainen hahmo.

Tuon ajan lauantaiseuroilla on ollut suuri merkitys nykypäivään.

– Se oli innostavaa aikaa, jossa luotiin Suomea. Esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seura ideoitiin lauantaiseuroissa.

Klikkaa kuvaa ja katso päivän ohjelmasta, mitä muuta Erik Wahlström kertoi Runebergista.

Lue myös:

    Uusimmat