Julkinen terveydenhoito olisi antanut Vesan kuolla – Raha pelasti hengen

Toimittaja Vesa Laaksonen olisi mennyttä miestä, mikäli hän olisi tyytynyt julkisen puolen tarjoamaan syöpähoitoon. Elämä on tullut kalliiksi, mutta muutaman kuukauden elinaikaa saanut potilas on hengissä yhä pari vuotta myöhemmin.

Juuri eläkkeelle ehtinyt toimittaja Vesa Laaksonen sai ensimmäiset eturauhassyövän oireet syksyllä 2006. Lääketiedettä tuntevalla ja terveydestään huolehtineella miehellä oli huonoa tuuria.

Hän on säännöllisesti otattanut itseltään PSA-arvon joka vuosi. Kun sitten arvo nousi, hän sai ensin väärän diagnoosin ja tarkempiin tutkimuksiin pääsy viivästyi.

– Kun lopulta saatiin oikea diagnoosi ja oli määrä päästä hoitoon, Syöpätautien klinikalle menossa oleva lähetteeni unohtui paperipinon alimmaiseksi eikä olisi aikoihin lähtenyt mihinkään. Se löytyi vasta, kun itse kyselin, ja sain asiasta myös kirjallisen anteeksipyynnön, Vesa muistelee.

Vasta seuraavan vuoden huhtikuussa hän pääsi hormonihoitoon, ja varsinainen sädehoito päästiin aloittamaan vasta heinäkuussa. Silloin tauti oli jo paikallisesti levinnyt.

– Varsinainen hoito olisi pitänyt aloittaa jo kuukausia aiemmin, jolloin tauti olisi todennäköisesti voitu parantaa.

Kun sairauden etenemistä mittaava PSA-arvo nousi, Vesa siirtyi hoitoon yksityispuolelle. Sieltä hän palasi vielä Syöpätautien klinikalle saamaan sytostaattikuurin. Sen jälkeen Syöpätautien klinikan lääkäri kertoi, että heillä ei ole mitään enää tarjottavana, ja elinaikaa on vain muutama kuukausi.

Vesa lähti kuitenkin uudelleen hakemaan apua yksityispuolelta ja on nytparin vuoden ajan saanut siellä erilaisia hoitoja.

– HYKS:in Syöpäklinikan lääkärin ennuste oli siinä mielessä oikea, että jos mitään ei olisi tehty, olisi tauti edennyt varsin nopeasti.

Raha hoitaa ja pelastaa

Pari vuotta, lukuisia syöpähoitoja ja lääkekokeilun läpikäyneenä sekä kymmeniätuhansia euroja maksaneena Vesa on yhä hengissä.

– Nyt minulla on taas uudet rohdot menossa, sytostaatti- ja hormonihoitoa. Uudet lääkkeet antavat aina ensin hyvänkin hoitovasteen, jonkin ajan kuluttua teho hiipuu ja siirrytään toisiin, Vesa kuvailee.

– Kaikkia hoitoja, mitä olen saanut, ei julkisella puolella kerta kaikkiaan saa. Ilman muuta ottaisin kaikki hoidot julkisella puolella muuten.

– Julkisella puolella sytostaattihoitokerta maksaa seitsemän euroa, ja siihen sisältyy vielä voileipä ja mehua, hän naurahtaa.

Yksityisellä puolella hoidossa on kyse on tuhansista euroista, enemmästäkin, Vesa valottaa.

– Jos menee hoitoon heti, silloin ei puhuta vielä kovin suurista summista. Mutta jos tauti on edennyt, kuten minulla, puhutaan jo kymmenistä tuhansista euroista.

Moni on joutunut ottamaan lainaa tai myymään omaisuutta rahoittaakseen välttämättömät hoidot. Heillä, joilla ei ole omaisuutta myytäväksi tai mahdollisuuksia lainanottoon, tilanne on surullinen.

Vesa tietää, että häntäkään ei enää olisi, ellei hän olisi pystynyt rahoittamaan hoitoja. Vesan onneksi hänellä oli kakkosasunto, jonka saattoi myydä.

Käykö käypähoito?

Vesa muistuttaa, että Suomessa syöpähoito on toki julkisellakin puolella huippuluokkaa. Se ei vain aina riitä.

Hän tietää, että julkisella puolella sairauksien hoitoa ohjaavat usein käypä hoito -suositukset. Vesa kuvaillee, kuinka asiantuntijat laativat kokouksissaan kansalliset hoitosuositukset, suuntaviivat, joiden mukaan tiettyjä sairauksia hoidetaan. Esimerkiksi syövän kohdalla se tarkoittaa sitä, että ensin kokeillaan leikkausta tai sädehoitoa, sitten hormonihoitoa ja sitten jotain muuta.

– Hoidossa pitää viedä tietty repertuaari läpi, Vesa tuumii.

Yksityisellä puolella hoito voi vakiohoitojen jälkeen jatkua yksilöllisempänä.

– Yksityisellä voidaan antaa jotain muuta hoitoa, joka ei ehkä kuulu repertuaariin, mutta joka vaikuttaa.

– Ikävä asia on myös se, että syöpä on sellainen sairaus, jonka hoito pitäisi aloittaa heti. Ihmisten pitäminen jonoissa on vahingollista, Vesa varoittaa.

Yksityisten lääkärien yksilöllisestä suhtautumisesta kertoo myös se, että oireiden syitä selvitellään tarkemmin ja pieniäkään oireita ei vähätellä. Tosin esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä ei ole aina aikaa ja mahdollisuuksia käyttää kaikkia mahdollisia tutkimuksia.

Vesa ei usko, että ihmiset tietävät vaihtoehdoistaan. He eivät välttämättä osaa vaatia itselleen parasta mahdollista hoitoa, jota rahalla saa.

– Kai ihmiset vain luottavat lääkärien sanaan, hän pohtii.

– Niinpä heidät vain lähetetään kotiin, joko omaan tai Terhokotiin.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat