Mainos

Itsenäisyyspäivänä ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää – tiedätkö miksi?

Kaksi kynttilää ikkunalaudalla palamassa on pitkä perinne, joka ei ole aina merkinnyt itsenäisyyden juhlistamista.

Kynttiläperinne on ollut Suomessa jo ennen itsenäistymistä. Kun Suomi oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa, kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi.

Helsingin yliopiston historian laitoksen varadekaani ja professori Henrik Meinander vahvistaa, että samoin tehtiin Venäjän vallan alla oltaessa. Silloin kynttilöitä poltettiin ikkunoilla keisariperheen merkkipäivien kunniaksi.

Kynttilä merkkinä jääkäreille

Sortovuosina 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun kynttilöistä tuli kapinan ele. Runebergin päivänä 5. helmikuuta alettiin polttaa ikkunoilla kynttilöitä, jotka symboloivat vastalausetta venäläistämistä vastaan.

Suomessa perustettin vuonna 1914 jääkäriliike, jonka missio oli irrottaa Suomi Venäjästä. Aate oli alkuaikoina tulenarka, ja kun nuoret miehet matkasivat jääkärikoulutuksiin Ruotsin kautta Saksaan, kaksi kynttilää ikkunalaudalla viestitti heille, että talo on turvallinen majapaikka jääkäreille.

Vuonna 1917 itsenäistyneen Suomen kunniaksi on vietetty itsenäisyyspäivää vuodesta 1919 alkaen, ja vuodesta 1927 Itsenäisyyden liitto on kehottanut kansalaisia sytyttämään sinivalkoiset kynttilät Suomen itsenäisyyden kunniaksi itsenäisyyspäivän iltana kello 18–20 välisenä aikana.

Miksi kynttilöitä on kaksi?

– Kahden kynttilän on selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan. Tai turvalliseen majapaikkaan, kun jääkäreiksi värväytyvät matkasivat Ruotsin kautta Saksaan.

– Toisaalta kaksi sopi parhaiten tavalliseen vanhaan ikkunatyyppiin. Yksi tai kolme olisivat toispuoleisia ja neljä jo aikamoista tuhlausta. Yleinen juhlatapa ilmenee myös Kello löi jo viisi eli Joulukirkkoon-laulussa: "..joka ikkunalla kaksi kynttilää", arkistotutkija Juha Nirkko kansanrunousarkistosta kertoo.

Kaksi kynttilää voi viitata myös toiseen adventtiin, joka ajoittuu vuosittain itsenäisyyspäivän tienoille.

Studio55.fi/Piritta Palokangas

Juttu on uusinta.

Miten veteraanit muistelivat sota-aikoja? Katso videolta 97- ja 95-vuotiaiden sotaveteraanien Jaakko Estolan ja Harald Johanssonin vierailu Studio55.fi-ohjelmassa joulukuussa 2015.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.