Mainos

Herttoniemen kartanon vaiherikkaaseen historiaan mahtuu myös murha

Helsingin seudun kartanoiden historiankirjoihin kätkeytyy mielenkiintoisia tarinoita. Professori Bo Lönnqvist selvitti kartanoiden vaiheita kaikkiaan viisikymmentä vuotta, minkä seurauksena syntyi kirja Kartanot ja rusthollit. Mieluiten Lönnqvist kertoo Herttoniemen kartanon historiasta, jonka traagisimpiin tapahtumiin kuuluu maatalousneuvos Karl Bergbomin kuolema.

Herttoniemen kartano oli keskiajalla aateliskartano, joka koostui monista pienistä tiloista. Vähitellen alueen tilat yhdistyivät 1600-luvun loppupuolella, kun Peter Wetter lunasti velallisiltaan itselleen kaikki Herttoniemen rälssisäterin lähitilat.

Viaporin linnoituksen suunnittelija August Ehrensvärd osti kartanon 1700-luvun puolivälissä. Sen jälkeen kartanon omistajat olivat Viaporin upseereita, jotka perustivat kartanon alueelle tiili- ja posliinitehtaat.

– Yksi omistajista oli vara-amiraali Carl Cornstedt, joka rakennutti vuonna 1815 kartanon aivan mahtavan päärakennuksen. Monet kartanoista olivat silloin puurakennuksia, mutta tämä oli kaksikerroksinen kivirakennus, jonka suunnitteli Pehr Granstedt, Bo Lönnqvist kertoo.

Kartanon alueella oli kaikkiaan 15 hehtaaria puistoa, jossa kiemurteli polkuja, ja johon oli tehty pieniä lammikoita. Alueelle rakennutettiin myös kaksi huvimajaa, jotka olivat Carl Engelin suunnittelemia. Herttoniemen kartanon pinta-ala oli kaikkiaan 1800 hehtaaria. Roihuvuoren, Myllypuron ja Herttoniemen kaupunginosat ovat syntyneet kartanon maille.

Piknikille kartanon puistoon

1910-luvulla kartanon omisti maatalousneuvos Karl Bergbom. Mies joutui myymään maita Helsingin kaupungille, koska maatilalle oli vaikea saada työväkeä töihin. Kartano ei pysynyt kauaa Bergbomin omistuksessa. Kun sisällissota alkoi vuonna 1917, punakaartilaiset murhasivat hänet kartanoonsa.

– Bergbom oli testamentissaan toivonut, että puisto pysyisi yksityisille ihmisille auki. Kartanon omistus jäi yhdistykselle, joka perusti kartanomuseon, Lönnqvist sanoo.

Vielä tänäkin päivänä yleisöllä on mahdollisuus tutustua Herttoniemen kartanon kauniiseen ympäristöön. Lönnqvist suosittelee lämpimästi esimerkiksi kesäisiä piknikkejä kartanon alueella.

– Herttoniemen kartano edustaa uusmaalaista kartanokulttuuria, ja se on erittäin hyvin säilynyt, Lönnqvist tietää.

Myös Espoon kartano, Tuomarinkylän kartano sekä Kulosaaren kartano ovat Lönnqvistin mukaan ehdottomasti tutustumisen arvoisia paikkoja.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.