Mainos

Herttainen Heta-possu piristää palvelukodissa

Attendo Saarentien palvelukotiin muuttanut Heta on päivänsäde – ja elävä esimerkki siitä, että eläimet sopivat kehitysvammaisten hoivatyöhön.

Sen jälkeen, kun mustaharmaatäpläinen minipossu, Heta, muutti palvelukotiin, talossa on naurettu aiempaakin enemmän.

Haastatteluhetkellä palvelukodissa on käymässä sattumalta myös pappi. Heta-possu varastaa kuitenkin huomion ja käy nappaamassa jouluhartautta pitävän Hanna Fähnrichin mukana olevasta seimestä olkia.

Kukaan talon 13 asukkaasta tai hoitajasta ei toru eikä nuhtele Hetaa. Talon vanhin asukas, 82-vuotias Armas kumartuu korjaamaan possun jälkiä. Normaalisti sikasiisti possu kun pudottaa muutaman oljen korren matolle. Toinen iäkäs asukas Martti silittää possua - ja pappikin hihittelee. Toimittajan on tässä vaiheessa syytä kysyä, kuka palvelukodissa oikein hoitaa – ja ketä?


”Green care” toimii, kun kaikki hoitavat kaikkia


Green care -menetelmää käyttävän Attendo Saarentien tavoite on asukkaiden voimaannuttaminen eläinten ja luonnon avulla.

- Ainahan meillä vilisee myös henkilökunnan koiria, paikan johtaja Sinikka Karinen kertoo.

Tällä hetkellä palvelukodin akvaario näyttää lähes ruuhkaiselta – akvaariossa ui niin paljon kirkkaanoransseja kaloja. Hetan piti alun perin olla palvelukodissa vain ”kesäpossu”, mutta koska se saa jatkuvia rapsutuksia Saarentiellä, possu on päättänyt jäädä taloksi pysyvämminkin.

- Sen voisi olla vaikea palata takaisin eläinten luo, sillä se on niin leimautunut meihin ihmisiin, Sinikka Karinen pohtii.

Asukkaat ovat samaa mieltä.

- Yksikään ei ole sanonut, että hyi, mitä tuo täällä tekee, Karinen nauraa.


Läheisyys puhetta tärkeämpää


Sellaisistakin asukkaista, jotka eivät pysty puhumaan, näkee kyllä, miten paljon ne Hetasta tykkäävätkään.

- Minipossulle löytyy paikka jokaisesta sylistä ja kainalosta – mihin Heta milloinkin haluaakaan, Karinen vakuuttaa.

Kaikki palvelukodin asukkaat tietävät paikan, josta Hetalle voi hakea herkkuja. Kori, jossa pieneksi paloiksi pilkotut näkkileivät sijaitsevat, on nostettu ylähyllylle. Hoitaja Seija ja juuri toimintakeskuksesta töistä palannut Paula, hakevat Hetalle korista herkkuja. Jouluseimen oljet ovat siis turvassa - ainakin hetken aikaa.


Pastori kuvaa Hetaa ”todistusaineistoksi”



Hanna Fähnrich on käynyt Saarentiellä viimeksi pari kuukautta sitten. Tänään hänellä on jouluhartauden lisäksi ylimääräinen tehtävä.

- Mieheni ja poikani eivät uskoneet, kun kerroin heille viime käyntini jälkeen siitä, että täällä asuu myös minipossu. Nyt olen luvannut ottaa heille kännykkäkamerakuvia todistusaineistoksi, Fähnrich sanoo.

Hetaa pastori joutuu hakemaan kuviinsa pöydän alta – minipossulle kun maistuu jopa pastorilla mukanaan olevan korin materiaali eli rottinki.

Sinikka Karinen on uskonut aina eläinterapian voimaan. Saarentieltä käydään säännöllisesti esimerkiksi hiihtäen laavulla, marjassa sekä joka viikko grillikodassa, jossa saa luontoelämyksiä myös ne henkilöt jotka eivät pääse metsään. Läheisellä tallilla käydään katsomassa hevosia ja kyllähän lapiokin tuntuu tarttuvan käteen, kun karsinoita puhdistetaan. Sinikan tyttären Anu Karisen maatilalla käydään porukalla. Siellä on paljon eläimiä, kuten hevosia, aasi, kilipukkeja, Paavo-Poni ja monia muita.


Eläinterapia yleistyy Suomessa


- Green care -menetelmä, eli luonnon ja eläinten hyödyntäminen, ovat yleistymässä Suomessa, mutta Heta on varmasti Suomen ainut palvelukodissa pysyvästi asuva minipossu. Heta tulee myöhemmin käymään muun muassa päiväkodeissa tai mihin pyydetään. Vasta Heta oli esiintymässä Mattilan maatilalla, jossa oli maatilan avajaiset, Sinikka Karinen kertoo.

Heta-possu saattaa yllättää vastaantulijat myös Kuivaniemen kylän raitilla, ja on possu käynyt Kemissäkin, pitsalla. Hetan kanssa on helppoa liikkua, koska minipossut eivät allergisoi. Edes terveystarkastajalla ei ollut mitään sen palvelukotiin muuttoa vastaan, mutta etukäteen oli silti hyvä kysyä.

Erilaisuus on kehitysvammaisten palvelukodissa kaiken kaikkiaan tärkeä arvo. Yhdenkään asukkaan ei tarvitse mahtua muottiin.

- Me harkittiin possun ottamista pari vuotta ennen Hetan tuloa. Netissä minipossut näyttivät sileiltä ja hohtavanvalkoisilta, mutta se, että Heta sattui olemaan harmaa ja täplikäs, ei meitä haittaa – olemmehan me kaikki vähän erikoisia, Sinikka Karinen sanoo. Heta-possun hankki meille eläinavusteisia metodeja käyttävä Terameri kuntoutus Kemistä.

Lähde Deski

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.