Mainos

Harrastaja kertoo: Näin Suomi on tehnyt maailman autohistoriaa

Jos mobilistilta kysytään, auto on muuttanut keksinnöistä eniten elämäämme ja yhteiskuntaamme. Museoautoja pitkään harrastanut Simo Pyykkönen kertoo, mistä wanhanajan automobiili-innostuksessa on kyse.

Pyhä peltilehmä rynnisti hevosten kauhuksi maamme teille heti 1900-luvun alussa. Autoilun alkukilometrit olivat teknisten vikojen ja huonojen kärryteiden aikaa, mutta jo kolmekymmentäluvulla virtaviivaiset automobiilit tarjosivat vaivattoman liikkumisvapauden.

Harrastajat eli mobilistit haluavat tallentaa tämän merkittävän muutoksen mahdollistaneen tekniikan kehityksen ja tieliikenneperinteen omakohtaisesti; pelastamalla, entistämällä ja säilyttämällä maamme teillä liikkuneen kaluston ajokuntoisena.

− Harrastuksen parissa voi hetkeksi unohtaa nykyhetken kiirevipellyksen ja ottaa päivän mausteeksi palan entisaikojen nostalgiakakkua ja kulauksen wanhanajan kiireetöntä automobiilihenkeä, Simo Pyykkönen sanailee.

Maailman autohistorian kattavin mallikirjo

Suomessa vanhaan tekniikkaan ja tieliikennehistoriaan perinteen tallentamiseen keskittyviä yhdistyksiä on noin sata, joiden piiriin kuuluu 80 000−100 000 järjestäytynyttä harrastajaa.

Maamme vanhin harrastajajärjestö, Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry (SA-HK), perustettiin vuonna 1959. Klubiin kuuluu 26 maakunnallista aluekerhoa, joista pohjoisin toimii Rovaniemellä.

Suomalaiset harrastajat elävät Pyykkösen mukaan pienoisessa paratiisissa.

− Teillämme liikkunut autokanta on merkki- ja mallikirjoltaan maailman autohistorian kattavin. Länsimerkkien lisäksi kaikki niin sanotun itäblokin automerkit ovat aikanaan löytyneet maamme rekisteritilastoista. Trabant, Pobeda, EMW, ZIM ja Zwickau olivat aikanaan tuttuja merkkejä suomalaisille, mutta tuntemattomia lännen suurissa automaissa, Pyykkönen kertoo.

Kekseliäs Suomi

SA-HK julkaisi hiljattain jäsen- ja kalusteluettelonsa, jossa on yksilöity noin 10 000 jäsenkunnan omistamaa museoajoneuvoikäistä menopeliä. Pyykkösen mukaan voidaan perustellusti sanoa, että kyseinen luettelo on maailman kattavin merkki- ja mallikirjon esittelevä tietoteos tallentuneista ajoneuvoista.

− Suomessa on omien tunnettujen merkkien, Sisu, Vanaja, Teijo, Saab ja Talbot, lisäksi ollut monia yrityksiä valmistaa kotimainen auto. Merkkejä ovat esimerkiksi Korvensuu, Finlandia (kaksi valmistunutta autoa), Riemu, Ilves, Urkki, OH-Special, Mefisto ja muita unic-kappaleita.

Vaikka Suomi on ollut pieni maa auton kehittämisen historiassa, meillä on tehty erittäin merkittäviä autoiluun ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuteen liittyviä keksintöjä.

− Suomi on esimerkiksi kehittänyt maailman ensimmäisenä talvirenkaat, Pyykkönen mainitsee.

Harrastus koukuttaa

Kun harrastukseen kerran repsahtaa, on todennäköistä, etteivät menopelit jää yhteen. Suomalaisten yksityishenkilöiden parissa yli kymmenen auton kokoelmat eivät ole harvinaisia. Innokkaimmat ovat hamstranneet jopa 20−30 menopeliä. Osa kokoelmista on julkisia, osa tarvittaessa avoimia.

− Moni asustaa maaseudulla. Siellä on jäänyt navetta tyhjäksi, ja parin vuoden jälkeen jatketaan liiteriä, kun kokoelma täyttyy, Pyykkönen kuvaa.

Itse harrastuskohteen löytäminen ei ole vaikeaa, maailmassa kun on huomattavasti enemmän autoja kuin harrastajia. Nykyinen verotus on entiseen verrattuna sikäli suotuisa, että yli 30 vuotta vanhasta autosta ei tarvitse maksaa veroja. Lisäksi Amerikan markkinat ovat avautuneet.

− Jokainen voi harrastaa omalla autollaan mitä tahansa. SA-HK:n painopiste on suomalaisen historian tallentaminen. Arvokkaimpia ovat suomiautot, joilla on suomalainen tieliikennehistoria.

Tärkeitä tapahtumia:

15.5. Helsingin Kaupunginmuseon 100-vuotisjuhlat, Senaatintorin ympäristö

Mobilian Autokylä rakentaa yleisön nähtäväksi autokokoelman, joka sisältää menopelejä 20 eri vuosikymmeneltä. Mukana on yksi Suomen vanhimpiin lukeutuva, edelleen ajokuntoinen auto, Georges Richard vuosimallia 1898.

17−19.6. 111 Klasis-ajot, Turku

SA-HK ry:n Valtakunnallinen retkeilyajo, jonka varsinainen ajopäivä on lauantaina 18.6. Tapahtuma liittyy EU:n kulttuuripääkaupunkien Turun ja Tallinnan yhteistyöhön. Mukana on noin 200 automobiilia.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.