Mainos

"Eki-setä kuvitteli, että tähdet olivat olemassa häntä varten"

Jokainen 1970-luvulla ja sitä ennen syntynyt artisti tietää Eki-sedän. Edesmennyt legendaarinen keräilijä ei kaihtanut keinoja saadakseen tähdiltä nimikirjoituksen.

SuomiTV:n uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Tomi Lindblom oli ekaluokkalainen koululainen, kun hän kohtasi Eki-sedän ensimmäistä kertaa. Olympialaisista innostunut Lindblom lähti lentokentälle tavatakseen tunnetun urheilijan.

− Yhtäkkiä ohitsemme puski iso, röyhkeä setä, joka vaati päästä edelleni, Lindblom muistelee.

Myöhempinä vuosina media-alalle ajautunut Lindblom alkoi törmätä Erkki Rapoon, tuttavallisemmin Eki-setään, useissa eri yhteyksissä. Ensikohtaaminen antoi esimakua siitä, kuka Eki oli miehiään.

Vääristynyt maailmankuva

Samaan aikaan estottoman järjetön ja määrätietoinen laskelmoija. Näin Lindblom kiteyttää kuvauksen miehestä, jonka elämäntehtävä oli haalia kasaan mahdollisimman monta nimikirjoitusta kuuluisilta ihmisiltä.

− Eki käveli röyhkeästi starojen luokse. Hänellä oli lapsenomainen kyky saada ovia aukeamaan, mutta yleensä vain yhden kerran. Sitten artistit saivat hänestä usein tarpeekseen.

Eki-setä keräsi nimikirjoituksia vimmalla, joka yltyi pakkomielteiseksi touhuksi. Hän tunki takahuoneisiin, väijyi tähtiä kulman takana ja kävi kolkuttelemassa heidän kotiovillaan.

− Ei hän usein edes tuntenut jahtaamiaan artisteja, eikä heidän tarvinnut olla julkkiksia. Riitti, että oli ollut jossain esillä, Lindblom kertoo.

Nimikirjoituksissa Eki-sedälle olennaista oli määrä. Hänellä saattoi olla iso pino nimikirjoituksia samalta artistilta − mikäli oli onnistunut pääsemään toistuvasti hänen puheilleen. Monella artistilla meni Eki-setään täysin hermo. Jos erehtyi löysäämään narua vähääkään, Eki-setä tarttui kiinni.

− Eki kuvitteli, että tähdet olivat olemassa vain häntä varten. Hänen maailmankuvansa vääristyi. Ei hän kuitenkaan tarkoittanut toimillaan suoranaisesti mitään pahaa. Hän uskoi kyllä, jos artisti sanoi oikeasti, että älä tule enää.

Nimikirjoituskokoelmasta syntyi kirja

Lindblom on itsekin nimikirjoitusten keräilijä. Keräily on Eki-setään verrattuna hienovaraista, jossa laatu on määrää tärkeämpää. Lindblom suhtautui Ekiin viileästi, mutta joutui silti itsekin hänen kynsiinsä.

− Hän alkoi soitella minulle ja kärttää vaihtamaan nimikirjoituksiani omiinsa. Kerran kotiin tullessani pöydällä odotti Ekin jättämä ruusu, Lindblom päivittelee.

Eki-setä jatkoi harrastustaan aina kuolemaansa, vuoteen 2004, asti. Kun velkaisen miehen nimikirjoituskokoelma päätyi huutokaupattavaksi, Lindblom päätti toimia.

− Ostin noin puolet nimikirjoituksista. Niitä löytyi joka paikasta, aina käytetyistä nenäliinoista koulutodistuksiin. Katsoin, että tässä on koossa yhden ihmisen elämä ja päätin, että kirjoitan Ekistä kirjan, Lindblom kertoo vuonna 2006 ilmestyneestä teoksesta, jonka hän työsti yhdessä Jukka Häkkisen kanssa.

Lindblom toteaa ykskantaan, ettei toista Eki-setää tule, vaikka yrittäjiä on paljon.

− Ekin perusominaisuus oli se, että hän tiesi ja tunsi paljon musiikkia. Hän selvästi kunnioitti muusikoita. Eki onnistui tapaamaan kaikki tähdet Beatlesista alkaen ja loi itsestään brändin. Ei sellaista tyyppiä enää ole.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.