Biologi: Susi ei voi aina välttää pihapiiriä

– Korostaisin sitä, että susi ei hakeudu välttämättä sinne pihaan, mutta kun Suomikin on kuitenkin aika asuttu maa – harvaan asuttu, mutta kuitenkin niitä taloja joka paikassa on – niin susi ei voi aina välttää sitä että se kulkee pihan kautta ja tulee nähdyksi. Mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että susi olisi mitenkään epänormaali, se on vain sen normaalia reviirin käyttöä, biologi Mervi Laaksonen kertoo Studio55.fi-lähetyksessä.

Sattuman lisäksi Laaksosen mukaan sutta voi myös houkuttaa alueelle jokin haju. Pääsääntöisesti se pyrkii ihmistä välttämään.

Laaksonen arvioi, että Suomen susikanta on tällä hetkellä noin 150-170 sutta. Suomen pitäisi kestää pieni susikanta, sillä 1800-luvulla maassamme on ollut yli 1000 sutta.

– Jos sitä vertaa vaikka saimaannorppaan, joka on meidän ehkä uhanalaisin laji nisäkkäistä, niin niitäkin on jo yli 300, niin kyllä puhutaan todella pienestä määrästä susia, Laaksonen pohtii nykyistä susikantaa.

Laaksonen kirjoittamassa Susi-kirjassa pureudutaan muun muassa suden ja ihmisen suhteeseen sekä suden tärkeään osaan ekosysteemissä. 

– Jokaisella lajilla on paikkansa. Susi on huippupeto. Luontaisia vihollisia sillä ei ole oikeastaan muita kuin ihminen. Sen tehtävä on olla yksi osa ravintoketjua, missä se saalistaa eläimiä ja tuottaa sitten haaskoja toisille eläimille hyödynnettäväksi.

Tutkimusten mukaan susi on ollut ihmisen apuna jo kauan – jo ennen jääkautta. 

– Ne ovat saattaneet olla avuksi metsästyksessä. Kun ihminen on kuitenkin aisteiltaan aika heikko, niin susi on pystynyt korvaamaan näitä puutteellisia aisteja – kuuloa ja hajua, jotka sudella ovat aivan ylivertaiset ihmiseen nähden.

Mervi Laaksoselle on myönnetty Susi-teoksesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2014. 

Miksi susi elää laumassa? Mitä susi pääsääntöisesti syö? Jos suden kohtaisi, miten susi todennäköisesti käyttäytyisi? Katso koko haastattelu!