Mainos

Asiantuntijan vinkit: Käy näissä museoissa Suomessa

Lomalaisen ei tarvitse lähteä Suomesta ulkomaille kulttuurielämysten perässä. Moni pölyisten pikkuteiden varsilla piilotteleva museo ei olekaan pölyinen vaan pysähtymisen arvoinen.

Vinkkejä antoi Studio55.fi-nettisivustolle matkailutoimittaja ja -kirjailija Hannu Tuominen.

Lapsille ja lapsenmielisille

Pienoisrautatiemuseo Semaforo

Lähellä Kouvolan rautatieasemaa hauskat opasteet johdattavat vanhaan VR:n koulurakennukseen. Sen suojissa on eräs kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä, Pienoisrautatiemuseo Semaforo. Museon katseenvangitsija on keskieurooppalaiseen maisemaan sijoitettu pienoisrautatie. Kaupungin nimi, St. Jossakin, on hauska. Radalla liikennöi 26 junaa. Näistä osa on höyryvetureita, osa nykyaikaisia luotijunia.

Porvoon Lelu- ja nukkemuseo

Porvoon vanhankaupungin sydämessä vanhassa 1800-luvun rakennuksessa sijaitsee eräs kaupungin suosituimmista kohteista. Porvoon Jokikadun Lelu- ja nukkemuseo tarjoaa hienon elämyksen kaiken ikäisille. Nuoremmat kävijät voivat ihmetellä entisaikojen leluja. Vanhemmat voivat muistella omaa nuoruuttaan.

Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä

Laiva on lastattu leluilla! Espoon Tapiolan WeeGeen näyttelykeskuksen lelumuseo ei ole tarkoitettu ryppyotsaisille. Museossa leikitään ja muistellaan omaa lapsuutta. Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä esittelee kotimaisia leluja ja leikkejä 1800-luvun lopulta nykypäivään asti. Jokainen vierailija löytää oman lapsuusajan tuttuja leluja.

Kulttuurinnälkäisille

Tuusulanjärven rantatie

Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt... Tuskin on toista seutua, joka tarjoaa yhtä paljon suomalaista kulttuurihistoriaa. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi maamme kulttuurihistoriaan. Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsee kulttuurimatkailijan runsaudensarvi. Koska nähtävää on niin paljon, kannattaa tehdä etukäteen suunnitelma. Suurin osa vierailee Ainolassa, Halosenniemellä ja Lotta-museossa.

Ateljeekoti Villa Ville

Oripääläinen taiteilija Viljo Syrjämä (1914-76) on melko tuntematon. Hänen kotinsa on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoinen. Viljo rakensi Oripäähän suunnittelemansa renessanssityylisen rakennuksen omin käsin. Talossa lähes kaikki on käsityötä. Huonekalut, jopa kattovalaisimet, ovat Syrjämän suunnittelemia ja tekemiä. Portaat vievät yläkertaan, Syrjämän ateljeehen. Sekin on säilytetty yksityiskohtia myöten alkuperäisen näköisenä. Erittäin mielenkiintoinen kohde (www.oripaa.fi).

Viljo Hurmeen ateljeekoti

Astuessaan sisään Viljo Hurmeen (1893–1987) Muurlassa sijaitsevaan ateljeekotiin syntyy heti vaikutelma, miten Viljo ja hänen vaimonsa Aune olisivat vain käymässä kirkonkylällä. Pariskunta saattaisi palata takaisin kotiin minä hetkenä hyvänsä. Kodin sisustus on säilynyt hyvin alkuperäisenä. Se tuo tuulahduksen 1950-luvun tyyliin sisustetusta taiteilijakodista.

Autoista kiinnostuneille

Vehoniemen automuseo ja Mobilia

Olavi Salliselle autot olivat sydämen asia. Tuloksena oli eräs Suomen suosituimmista automuseoista. Vehoniemen automuseo sijaitsee upeissa Kangasalan harju- ja järvimaisemissa. Kangasala on motoristien ja autoista kiinnostuneiden paratiisi, sillä muutaman kilometrin päässä Vehoniemestä sijaitsee Mobilia, tieliikenteen alan valtakunnallinen erikoismuseo.

Espoon Automuseo

Millainen intohimo! Espoon Automuseossa huokuu omistautuminen vanhoille menopeleille. Kannattaa ehdottomasti vierailla, vaikka ei autoista olisi järin kiinnostunutkaan. Vanhat ajopelit herättävät monissa lapsuusajan muistoja.

Nostalgia-automuseo

Perniön Nostalgia-automuseo ei sijaitse vilkkaan tien varrella. Tänne ei eksy sattumalta. Useimmat saapuvatkin Perniön Ylikulman automuseolle suunnitellusti. Maine on kiirinyt laajalle. Automuseo on yhden miehen, Jyrki Kareniuksen, harrastuksen synnyttämä.

Luonnossa viihtyville

Askolan hiidenkirnualue

Jättiläisen kuhnepytty on kymmenen metriä syvä. Askolan kuuluisin hiidenkirnu on eräs maailman suurimmista. Se ei ole ainoa, sillä Askolan hiidenkirnualueella on parikymmentä erikoista lieriönmuotoista luonnonmuodostelmaa.

Rapolan muinaislinna

Rapolanharju näkyy kauas Hämeenlinna-Tampere -moottoritielle. Kannattaa poiketa pois tieltä ja suunnistaa harjun laelle ihailemaan upeita maisemia. Näin tekivät myös monet merkkihenkilöt kansallisromantiikan aikakaudella. Eräs heistä oli taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joka ikuisti Rapolanharjun maisemat maaluksiinsa.

Jos on Rapolanharjun kauneus ainutlaatuista, on myös alueen historia merkittävä. Harjun päälle muinoin rakennettu linnoitusjärjestelmä on poikkeuksellisen suuri.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.