Mervi ja Christian asuvat asuntolaivassa – ”Kaikki on aina mukana”

Kun Mervi ja Christian Wennerstrand lähtevät matkalle, kotikin kulkee mukana. He ovat asuneet jo yli vuosikymmenen asuntolaivassa. Virallisen asunnon on tosin liikuntaviraston määräyksestä oltava maissa.

Muutama sata metriä Hietalahdentorilta ja muutamia askeleita ravintola Merimakasiinilta kelluu sinivalkoinen laiva. Sivukannelle laskeutuvien portaiden molemmin puolin roikkuu kaksi kukka-amppelia. Laiturilla olevassa sinisessä postilaatikossa lukee Ettrick. Tässä on Mervi ja Christian Wennerstrandin koti.

– Myimme moottoripurtemme ja omakotitalomme 12 vuotta sitten ostaaksemme tämän laivan, Mervi kertoo.

Idea asuntolaivaan muuttamisesta kypsyi, kun purjehduskausi ei enää tuntunut riittävän pariskunnalle. Meri elementtinä on molemmille rakas. 9-vuotiaana ensimmäisen oman veneensä saanut Christian työskentelee kapteenina jäänmurtajalla, ja Mervikin on pyörinyt venekerhoissa lapsesta asti. Yhteiset matkat ovat aina suuntautuneet moottoripyöräilyä lukuun ottamatta merelle tai sen ääreen.

– Etsimme sopivaa laivaa Suomesta, Ruotsista ja Hollannista, mutta meri- ja asumiskelpoisia yksilöitä löytyi aika vähän. Esimerkiksi Hollannissa oli tarjolla paljon asuntoina viihtyisiä laivoja, mutta niillä ei olisi voinut lähteä merille jokiin suunnitellun lättäpohjan takia, Mervi sanoo.

Internetissä pariskunnan huomion kiinnitti välittäjän ilmoitus laivasta nimeltä M/S Ettrick. Se oli toiminut 1970-luvulla Britannian Kuninkaallisen laivaston tukialuksena ja myöhemmin charter-aluksena Marokon ja Espanjan vesillä. Christian lähti katsomaan alusta Gibraltarille.

– Kun näin Ettrickin, ajattelin heti, että tämä on se meidän laiva. Vietin laivalla yhden viikonlopun, nukuin hytissä ja söin omistajan kattamaa aamiaista kannella. Se oli aika makeeta. Sitten teimme tarjouksen, joka meni läpi, Christian kertoo.

Toiveissa talvet ulkomailla

Ennen kuin pari muutti omakotitalosta laivaan, tavaroiden määrää piti karsia. Osa omaisuudesta vietiin varastotilaksi ostettuun autotalliin.

– Tarvitsimme joka tapauksessa paikan moottoripyöriemme säilytystä varten, Mervi kertoo.

Tällä välin Ettrick odotti telakoituna Espanjan Soto Grandessa. Keväällä 2003 Christian ja Mervi lähtivät yhdessä hakemaan sitä Suomeen. Matka Välimereltä kesti kolme viikkoa.

Kodissa on kolme makuuhyttiä, kolme kylpyhuonetta, olohuone, keittiö, kodinhoitohuone ja työhuone. Pituutta Ettrickillä on 24 metriä, leveyttä 6,5 metriä ja painoa 150 tonnia. Syväys on 2,4 metriä. Asuinneliöitä on noin 85. Lisäksi laivassa on komentosilta, konehuone, venekansi ja 35-neliöinen terassi.

– Nyt mahtuisimme pienempäänkin laivaan, mutta ostaessamme Ettrickin meillä oli vielä kotona asuvia lapsia ja 60-kiloinen koira, Mervi sanoo.

Iso laiva tuo mukanaan tiettyjä rajoituksia.

– Ettrick on sen verran leveä, ettei se mahdu Helsingissä moneen laituriin peräkiinnitykseen. Siksi olemme nytkin kylkikiinnityksessä, Mervi sanoo.

Kotisataman ja ehkä laivankin vaihtaminen on pyörinyt parin mielessä jo muutaman vuoden ajan.

– Haluaisimme ulkomaille, ainakin talviksi. Emme kuitenkaan mahdu Ettrickillä myöskään ulkomailla tarvitsemiimme vierasvenesatamiin, joten meidän pitäisi hankkia pienempi alus.

Tällä hetkellä laivan venekannella on moottorivene apuveneenä.

– Jos olemme merillä emmekä laivan koon vuoksi pääse satamaan, jätämme Ettrickin ankkuriin ja menemme moottoriveneellä maihin. Käymme veneellä myös kaupassa ja asioilla, jos Helsingin ruuhka-ajat eivät houkuta. Koiraakin kuskasimme veneellä koirapuistoon, Mervi kertoo.

– Venekannella on aurinkoisia kesäpäiviä varten myös trimaraani eli kanootti, jolla voi joko purjehtia, polkea tai meloa.

Joka kesä Mervi ja Christian lähtevät Ettrickillä jonnekin kotivesiä kauemmas.

– Viime kesänä olimme kaksi viikkoa Saaristomerellä. Tänä talvena ajattelimme lentää tutustumaan Portugaliin mahdollisena uutena kotisatamana.

Käytännön kysymyksiä

Asuntolaivassa asumisen kulut ovat omakotitaloasumisen luokkaa.

– Kulut vain rakentuvat erilaisista asioista. Asuntolaivaa joutuu kunnostamaan paljon enemmän, sillä meri-ilma ruostuttaa alusta. Maalatakin pitää useina kesinä sään salliessa, ja maalit ovat laivamaaleja, Mervi selittää.

– Alus on myös telakoitava tai pohja sukellettava noin viiden vuoden välein. Se on aika kallis tapahtuma, telakoinnin keskihinta lienee noin 8 000 euroa. Pohjan tarkistus on kuitenkin viranomaisten vaatima ja tietysti omaksikin hyväksi.

Ettrickin laituripaikka maksaa noin 220 euroa kuussa.

– Hinta riippuu aluksen koosta. Maksamme samaa hintaa ympäri vuoden, sillä Ettrick on jäävahvistettu ja pysymme tässä samassa paikassa kesät talvet, Mervi sanoo.

Maakrapua mietityttää, miten esimerkiksi vessan jätehuolto toimii.

– Meillä on polttava vessa. Se polttaa kaiken tuhkaksi. Kuuden hengen viikon jätöksistä jää yksi kahvikupillinen tuhkaa, Christian kertoo.

Wennerstrandien posti tulee postilokeroon Katajanokalle. He pyöräilevät kerran–pari viikossa hakemaan sitä.

– Ruokaostokset teemme yleensä kolmen minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevassa lähikaupassa, Mervi kertoo.

Vesi tulee laivallakin hanasta. Wennerstrandit tilaavat sitä tankkikuljetuksena tarpeen mukaan.

– Ettrickin tankkiin mahtuu kolme kuutiota vettä. Olemme aika mestareita säästämään sitä, kaksikko naurahtaa.

Kaikki mukana reissuilla

Asuinpaikkana laiturialue on rauhallinen.

– Mitään häiriöitä ei ole ollut. Liikenteen äänet toki kuuluvat, mutta niinhän ne aina kaupungissa. Äänet kuuluvat elämään, Mervi sanoo.

– Aaltojen takia huonolla ilmalla on kyllä aika levotonta. Välillä tuntuu kuin olisi pesukoneessa, Christian vitsailee.

Mikä laivassa asumisessa on parasta?

– Tämä, Christian sanoo ja kierrättää katsettaan auringonpaisteen hellimällä kannella ja vieressä liplattavassa vedessä.

– En osaa ajatellakaan mitään muunlaista tapaa asua, Mervi sanoo.

Ja yksi juttu vielä.

– Jos muuttaa tai menee lomareissulle, niin ei unohdu mitään. Kaikki on aina mukana, Christian hymyilee.

Virallinen asuntolaiva-asuminen mahdotonta Helsingissä

 

Mervi ja Christian Wennerstrandin asuntolaivaonnea varjostaa se, ettei Helsingissä saa virallisesti asua asuntolaivassa. Liikuntavirasto edellyttää, että virallinen asunto löytyy jostakin muualta.

– En tiedä mitään muuta paikkaa, jossa asuntolaiva-asuminen olisi tällainen ongelma. Kaikkialla muualla Euroopassa voi asua laivassa, mutta ei Helsingissä. On noloa, ettei tätä asiaa saada yhtään eteenpäin, kun Helsinkiä vielä mainostetaan merellisenä kaupunkina, Asuntolaivurit ry:n puheenjohtajana toimiva Mervi Wennerstrand sanoo.

Yritystä on kyllä ollut. Jo vuonna 1992 kaupunkisuunnitteluvirasto teki asuntolaiva-asumista koskevan aloitteen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Vuonna 2000 virasto tutki mahdollisuuksia uudemman kerran valtuustoaloitteen aktivoimana. Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä nostettiin Kipparlahti esiin potentiaalisena alueena, ja vuonna 2013 kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen tekemässä selvityksessä piirrettiin yli sata mahdollista tilapäispaikkaa asuntoveneille pitkin kaupunkia. Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa järjestämään julkisen ilmoittautumismahdollisuuden Kipparlahden asuntolaivapaikoista kiinnostuneille vielä saman vuoden aikana.

– Mitään ei ole tapahtunut. Helsingillä on yli sata kilometriä rantaviivaa, joten kyllä tämä on myös tahtokysymys, Mervi toteaa.

M/S Ettrickillä on vieraillut vuosien varrella Wennerstrandien pyynnöstä monia viranomaisia tutustumassa asumismuotoon.

– Kellään ei ole mitään itse asuntolaiva-asumista vastaan. Mutta kun pitäisi tehdä jotakin monen eri viraston yhteistyönä, niin ollaan kädettömiä. Laiturialueiden käyttöönotto vaatii ainakin kiinteistöviraston ja rakennusviraston yhteen pelaamista.

– Asukkaiden tulo olisi hyvä asia myös venesatamille: kun paikalla on koko ajan joku, on myös valvontaa. Jotkut venekerhojen kommodorit ovatkin soittaneet, että antaisivat joidenkin asuntolaivojen mielellään asua kerhonsa laiturissa, mutta liikuntavirasto kieltää tämän, Mervi sanoo.

Asuntolaivoissa asuville viralliset laituripaikat toisivat mukanaan paremman aseman.

– Laiva-asumista alettaisiin pitää asumisena siinä missä muitakin asumisen muotoja. Lisäksi saisimme paremmat fasiliteetit – nyt joudumme esimerkiksi tilaamaan vettä autokuljetuksella.

– Viimeksi kesäkuun lopussa lähetimme jälleen kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa kerroimme tekevämme mitä vain, jotta edes yksi satama eli Kipparlahti saataisiin valmiiksi. Kun saadaan yksi, niin saadaan varmasti lisääkin. Mutta viranomaisille tuntuu olevan vaikeaa tehdä jotakin, mitä ei ole ennen tehty. Minusta tällainen välinpitämättömyys ja ymmärtämättömyys on noloa, Mervi sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

Sisältää tuotesijoittelua

Osa tämän sivuston sisällöstä on toteutettu yhteistyössä mainostajien kanssa.

Sulje