Mainos

Sirpa sairastaa keliakiaa: En osannut yhdistää vatsavaivoja viljatuotteisiin

Sirpa Salosen, 56, jatkuville vatsavaivoille löytyi aikoinaan selitys keliakiasta. Gluteeniton ruokavalio ei ole hänelle trendivalinta vaan pakko, josta ei voi lipsua herkkujen houkutellessa.

Lämmin ruisleipä. Sitä Sirpa Salonen söisi ensimmäiseksi, jos voisi. Ja sitten ehkä vehnästä tehtyä, vanhan ajan lettipitkoa. Mutta hyvin hän on pärjännyt ilmankin jo 17 vuotta, siis siitä asti, kun sai tietää sairastavansa keliakiaa.

– Minulla oli ollut ongelmia vatsan kanssa oikeastaan aina, mutta en osannut yhdistää niitä millään tavalla viljatuotteisiin. Kuvittelin, että minä nyt vaan olen tällainen, Sirpa kertoo.

Hänellä todettiin laktoosi-intoleranssi 1980-luvulla, mutta vatsakivut jatkuivat ja lisääntyivät laktoosittomasta ruokavaliosta huolimatta. Oli vatsanpolttoja, närästystä, ripulia ja kouristuksia. Maaliskuussa 1999 ohutsuoli tähystettiin.

– Lääkärit epäilivät jotain ihan muuta, mutta kuinka ollakaan, ohutsuoleni nukka oli madaltunut niin paljon, että se viittasi keliakiaan. Verikokeesta otetut vasta-aineet olivat koholla ja vahvistivat diagnoosin.

– Ohutsuolestani oli otettu koepaloja aikaisemminkin, mutta silloin keliakia ei ilmeisesti ollut ollut vielä täysin päällä.

Keliakia selitti senkin, miksi Sirpan paino oli pikkuhiljaa laskenut.

– Ravintoaineet eivät imeytyneet suoleen vaan menivät suoraan läpi. Myös hemoglobiinitasoni oli aika alhaalla.

– Diagnoosi oli helpotus. Ajattelin, että okei, nyt minulla on syy siihen, miksi olen ollut kipeä.

Mikä keliakia?

  • Keliakia on sairaus, jossa ihmisen elimistö ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää valkuaisainetta, gluteenia. Sen seurauksena ravintoaineet eivät imeydy kunnolla.
  • Keliakia ei parane, mutta pysyy oireettomana gluteenittomalla ruokavaliolla.
  • Suomessa keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä. Sitä ei voida ennaltaehkäistä.
  • Tyypillisiä oireita ovat ripulin, turvotuksen ja ilmavaivojen kaltaiset vatsaoireet, laihtuminen ja anemia. Joillakin oireita on vain vähän tai ei ollenkaan.
  • Sairaus diagnosoidaan tutkimalla verestä vasta-aineita ja ottamalla koepala ohutsuolesta.
  • Hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Lähde: Kaypahoito.fi

”En voi napata ostoskoriin sitä, mitä mieli tekee”

Sirpa oli kuullut keliakiasta sairautena jo aikaisemmin, mutta hänelle tuli yllätyksenä, kuinka paljon se oikeasti rajaa ruokavaliota.

– En ollut tajunnut, että gluteenia voi olla muuallakin kuin jauhoissa, puurohiutaleissa, leivässä ja leivoksissa.

Ja sitä tosiaan on. Esimerkiksi makeiset, mausteet, jäätelöt, salaatinkastikkeet, valmiiksi marinoidut lihat, sulatejuustot, jogurtit, perunalastut sekä pussi- ja purkkikeitot voivat kaikki sisältää gluteenia.

– Kotona kaapista lensi heti vehnäjauhot pois. Emme alkaneet kokata erikseen kahta ruokaa minulle ja miehelleni, vaan kaikki on tehty alusta alkaen gluteenittomana.

– Tietysti alussa piti vähän miettiä, miten joku kastike valmistetaan, mutta siihen sopeutui ja oppi soveltamaan. Enää en ruokaa tehdessäni juurikaan ihmettele, mitä laittaisin vehnäjauhon tilalle. Siihen tulee näppituntuma.

Ruokakaupassa käyminenkin on helpottunut jonkin verran sitten alkuaikojen.

– Nykyään kaikki allergisoivat raaka-aineet on lihavoitu tuoteselosteissa, joten ne löytyvät helposti. Minun ei tarvitse enää miettiä, piiloutuuko jonkin E-koodin, modifioidun tärkkelyksen tai proteiinihydrolysaatin taakse gluteenia.

Tuoteselosteet on silti edelleen syynättävä tarkkaan. Sirpalla kuluukin kaupassa tavallista enemmän aikaa.

– Vaikka olisin ostanut saman tuotteen edellisenä päivänä, luen aina tuoteselosteen uudelleen siltä varalta, että resepti on muuttunut. En voi vain napata ostoskoriin sitä, mitä mieli tekee. Kun markkinoille tulee esimerkiksi uuden tyyppisiä jauhoja, niiden sopivuus itselle pitää aina selvittää. Ja kauppa ylipäätään pitää valita sen mukaan, missä on hyvät valikoimat gluteenittomia tuotteita.

Sirpan onneksi gluteenittomia tuotteita alkoi ilmestyä hyllyille enemmän jo 2000-luvun taitteessa, jolloin hänen sairautensa diagnosoitiin.

– Ensin tuli pakasteita ja erityisleivonnaisia, myöhemmin ihan tuoretuotteitakin. Valikoima on parantunut. Tiedän, että 1970–80-luvuilla oli paljon haasteellisempaa. Silloin keliaakikoilla saattoi olla yksi jauho, josta leivottiin kaikki.

Nykyään myös tavalliset ihmiset ovat hyvin tietoisia erityisruokavalioista. Sirpan ei tarvitse kantaa mukana omia eväitä kyläillessään.

– Kaikki tuttavat ja sukulaiset ovat halunneet oppia valmistamaan minulle omat versiot. Arvostan todella paljon sitä, että minut huomioidaan. Ennen juhlia tai isompaa tilaisuutta ilmoitan tietysti aina etukäteen, että minulla on keliakia.

”Tämä ei ole mikään laihdutusdieetti”

Nykyään muutkin kuin keliaakikot syövät gluteenittomasti. Mitä mieltä Sirpa on siitä, että gluteenittomasta ruokavaliosta on tullut tavallaan muoti-ilmiö, jonka kelkkaan jotkut hyppäävät ehkä laihtumistarkoituksessa?

– Ensinnäkään gluteeniton ruokavalio ei laihduta. Ainakin gluteenittoman ruokavalion aloittavilla keliaakikoilla kilot yleensä alkavat nousta, kun ravintoaineet imeytyvät. Lisäksi gluteenittomissa valmisteissa, esimerkiksi leivonnaisissa, on monesti enemmän rasvaa ja sokeria ja vähemmän kuitua. Tämä ei ole mikään laihdutusdieetti ollenkaan, Sirpa vastaa.

Sirpa on huomannut, että gluteeniherkkien tai huvikseen gluteenitonta ruokavaliota noudattavien määrän lisääntymisestä johtuen hänen pitää nykyään olla paljon tarkempana ravintoloissa ja kahviloissa asioidessaan.

– Vaikka ruokalistassa lukisi, että annoksen saa gluteenittomana, minun pitää vielä mainita, että olen keliaakikko – ruokani pitää siis todella olla gluteenitonta eikä vain tehty jollekin sellaiselle, joka noudattaa tätä ruokavaliota muista kuin terveydellisistä syistä. Jos työntekijä vaikka koskee paljain käsin ensin gluteenipitoiseen ja sitten gluteenittomaan tuotteeseen, siinä on jo selvä riski, että minun annokseeni siirtyy gluteenia. Välttämättä ei siis kaikilta osin ymmärretä, mitä tarkoittaa keliakia ja mitä se, että noudattaa gluteenitonta ruokavaliota omasta halusta.

– Toisaalta se on tietysti positiivista, että ihmiset kyselevät gluteenittomien tuotteiden perään, koska silloin valikoimat kasvavat, Sirpa huomauttaa.

Ei enää ruokavaliokorvausta

Sirpa arvioi, että keliaakikon ruokakoriin tulee kuukaudessa noin 60–70 euron lisälasku gluteenittoman ruokavalion takia.

– Esimerkiksi pastat saattavat olla moninkertaisesti kalliimpia, samoin keksit ja puurohiutaleet. Eivätkä hinnat ole vuosien saatossa lähteneet mitenkään laskuun, Sirpa sanoo.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä myös Kelan maksama ruokavaliokorvaus keliaakikoille lakkautettiin.

– Ehdimme nauttimaan siitä joitakin vuosia. Parhaimmillaan sitä maksettiin 23,60 euroa kuussa. Keliakialiitto ja paikallisyhdistykset tekivät aikoinaan todella paljon töitä ruokavaliokorvauksen eteen. Todella paljon töitä tehtiin myös sen eteen, ettei sitä olisi poistettu.

”Ei tee edes mieli lipsua”

Sirpan keliakia on pysynyt täysin oireettomana siitä lähtien, kun hän alkoi syödä gluteenittomasti.

– Olen sillä tavalla ”terve”, että keliakia ei näy minusta mitenkään päällepäin. Noudatan ruokavaliota tiukasti, enkä ole sortunut kertaakaan näiden vuosien aikana.

– Tiedän, että joillakin ruokavalion noudattaminen ottaa enemmän voimille. Esimerkiksi lapsista ja nuorista se on varmaan haasteellista. Näin aikuisena kuitenkin ymmärtää asian vakavuuden ja sen, mitä hairahduksesta voi seurata. Siksi ei tee edes mieli lipsua.

Sirpa on saanut keliaakikoiden järjestötoimintaan osallistumalla paljon ajantasaista tietoa, tukea ja ystäviä. Hän on myös vienyt omalta osaltaan keliaakikoiden asiaa eteenpäin.

– Tietyllä tavalla tämä on siis ollut hyvin opettavainen ja positiivinenkin juttu. Kaikessa on aina omat puolensa.

Vaikka Sirpaa välillä harmittaa, että kaikki eivät ymmärrä keliakian vakavuutta ja että joitakin ihania herkkuja jää toisinaan sivu suun, loppujen lopuksi keliakia on todella pieni osa hänen elämäänsä.

– Minulla on muitakin autoimmuunisairauksia, jotka koen paljon vaikeampina. Keliakia ei ole estänyt minua matkustamasta, ja monet kakut ja leivoksetkin maistuvat ihan yhtä hyviltä gluteenittomina kuin normaaliversioina. Tattarileivällä ja hapanleipäversioilla pääsee aika lähelle sitä ruisleivänkin makua, Sirpa sanoo.

Miten keliakian tunnistaa?

Mitä oireita keliakiassa on? Mihin hoitamaton keliakia voi johtaa? Sisätautien ja enterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato vieraili Studio55.fi-lähetyksessä vuonna 2014.


Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.