Raimon isä ei huolehtinut pojastaan: Lapsi söi suolaa nälkäänsä

Raimo oli vain puolitoistavuotias, kun hänen vanhempansa erosivat. Sisko jäi asumaan äidin kanssa, kun taas Raimo joutui lähtemään isänsä matkaan.

– Isä sanoi äidille, ettei aikoisi maksaa elatusmaksuja, mikäli ei saisi pitää minua.

Elämä isän kanssa oli juuretonta. Raimo kertoo muuttaneensa lapsuutensa aikana yli viisikymmentä kertaa.

– Muutimme jopa neljä viisi kertaa vuodessa. Pitkiä ystävyyssuhteita ei koskaan ehtinyt kehittyä, sillä ne katkesivat aina muuttoon. Monet koulut ja kaverit eivät ole edes jääneet mieleen.

Raimo muistaa joidenkin asuntojen olleen surkeassa kunnossa.

– Joissain asunnoissa ei ollut lainkaan sähköjä, toisissa ne taas olivat hengenvaarallisesti asennetut. Monissa asunnoissa ei ollut juoksevaa vettä tai muuta lämmitystä kuin puu-uuni.

Pakkasöitä autossa nukkuen

Raimo kertoo isänsä käyttäneen runsaasti alkoholia. Vaikka isä ei humalassa riehunutkaan, ei Raimo pitänyt kännisestä isästä.

– En kestänyt olla samassa tilassa hänen kanssaan. Koskaan ei tiennyt, oliko isä taas humalassa. Vietin jopa pakkasöitä autoissa ja ulkosaunoissa, kun en halunnut mennä kotiin.

Koulunkäyntikin alkoi kärsiä, kun Raimo alkoi pinnata koulusta. Isä ei kuitenkaan asiaan puuttunut.

Raimo söi suolaa nälkäänsä

Elämä isän kanssa oli paitsi juuretonta myös köyhää. Isä ei osannut huolehtia lapsensa perustarpeista. Kotiruoka oli Raimolle pitkään vieras käsite, sillä isä ei juuri koskaan laittanut ruokaa eikä ruoka-aikoja ollut.

– Olin hyvin pieni, kun asuimme juomatehtaan yläkerrassa. Muistan etsineeni kaapista syötävää, ja ainoa mitä löysin, oli suolaklöntti. Nuoleskelin sitä nälkääni.

– Teini-iässä muistan kaapista löytyneen usein leipää ja lenkkiä. Leivästä saatiin maidon ja voin kera tehtyä leipäressua. Se oli suunnilleen ainoa lämmin ruoka, jota muistan kotona saaneeni.

– Hammasharjasta ei koskaan ollut puhetta. Niinpä hampaani romuttuivat jo teini-iässä.

Kukaan ei puuttunut

Raimo asui isänsä kanssa 17-vuotiaaksi asti, kunnes muutti muualle opiskelemaan.

– Muuttoni oli kuin olisin kauppaan lähtenyt. Meillä ei koskaan puhuttu tunteista mitään. En oikein vieläkään osaa näyttää tunteita, kun en lapsena ole saanut minkäänlaista mallia siihen. Inhoan myös muuttamista yli kaiken. Olen asunut samassa asunnossa nyt 14 vuotta, ja tähänkin muutin samasta pihapiiristä.

*Haastateltavan nimi muutettu

Kuvat: Colourbox.com

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.