Mainos

”Ostimme idylliseltä vaikuttavan mummonmökin – totuus oli karmiva”

Nimimerkki Surullinen äiti kertoi Studio55.fin kyselyssä heidän unelmakotinsa osoittautuneen homepesäksi. Nyt osa perheestä on todennäköisesti pysyvästi sairastunut ja rakkaat muistot kärrätty kaatopaikalle. Välit läheisiinkin ovat kiristyneet, kun omaisuutta on jouduttu panttaamaan sukulaisia myöten veloista selviytymiseksi.

Ostimme idylliseltä vaikuttavan ”mummonmökin”/rintamamiestalon. 50-luvulla rakennetussa talossa oli tehty korjauksia ja laajennuksia 60-, 70- ja 90-luvuilla. Selvää oli, että remonttia olisi luvassa, mutta totuus oli karmiva.

Meillä ei ollut mitään muoti- tai sisustusunelmia eikä luksustoiveita, vaan ennemminkin halusimme asua ulkosaunassa kylpien ja puilla lämmitellen, ihan niin kuin vuosikymmenet on Suomessa asuttu. Korjailla vähitellen, vanhan talon ehdoilla elellen. Toisin kävi. Talo oli mäen päällä kalliolla, ja kuvittelimme paikan turvalliseksi.

Ehdimme asua talossa neljä vuotta ennen kuin totuus rupesi karmivuudessaan selviämään. Aluksi kummallisia yskä- ja köhäoireita, silmien kutinaa. Sitten älysimme haisevamme ummehtuneelle tavaroinemme ja vaatteinemme.

Syytä selviteltiin, ja lopulta kävi ilmi, että koko talon alapohja ja seinärungot puoleen väliin seiniä olivat homeessa ja lahoja. Kallio muodosti oivan altaan talon alle, jossa ohut roskavalu ja purueristeet olivat. Ja vedellä oli esteetön pääsy talon alle ihan kalliota pitkin valumalla, koska kivijalkakin oli huonosti kalliossa kiinni. Alla oli rautakangen mentäviä rakoja. Entinen omistaja oli alapohjan rakenteita ja eristeitä jo joskus korjaillutkin, muttei ollut maininnut asiasta meille...

Teimme taloon kuntokartoituksen, mutta sen sisältö oli jokseenkin mitäänsanomaton. Jälkeenpäin oma katkeruuteni on isolta osalta kohdistunut juuri kuntokartoittajaan, joka ei tuonut esille talon riskirakenteita. Tai ainakaan selittänyt niitä niin, että maallikko olisi tajunnut ne.

Osa perheestä sairastui ja herkistyi todennäköisesti pysyvästi. Onneksi ei ihan pahimmalla mahdollisella tavalla, vaan on pystytty elämään suht normaalia elämää. Hometutkimuksessa, oikeudenkäynnissä ja valtavassa korjausurakassa meni kuitenkin pilalle kolme vuotta elämästämme.

Muun muassa suremme sitä, miten stressaantuneita olemme olleet pienten lastemme kanssa. Heidän lapsuutensa kärsi todella stressaavasta tilanteesta.

Lisäksi tragedioita on ollut koko irtaimen omaisuuden menetys. Kaikki rakkaat kirjat, valokuvat, taulut, pehmolelut, monet huonekalut ja lähes kaikki vaatteet jouduttiin hävittämään, koska emme saanut hajua niistä pois.

Taloudellinen epävarmuus ja omaisuuden menetys ovat osaltaan horjuttaneet henkistä terveyttämme, huojuttaneet parisuhdettamme ja kiristäneet välejä sukulaisiin, jotka joutuivat takailemaan velkojamme ja auttamaan tässä episodissa.

Asumme nyt peruskorjatussa talossamme, ja meillä on velka vanhasta talosta sekä päälle lisäksi kaikkine tutkimuskuluineen ja asiantuntijalausuntoineen ja rakennustöineen uuden talon rakentamisen verran lisää velkaa, kaikki omaisuus ja sukulaisten omaisuus korvia myöten pantattuna.

Entinen omistaja joutui maksamaan meille hinnan alennusta muutaman kymppitonnin. Ne haihtuivat rakennuslaskuihin ja oikeudenkäyntikuluihin. Vakuutusyhtiöltä, aralta tai mistään muualtakaan ei olla apua saatu eikä korvauksia menetetystä irtaimistosta. Mummonmökin romantiikka on karissut, jäljellä katkeruus.

Homeesta sairastuneiden hoito ja kunto retuperällä

Studio55.fi-lähetyksessä puhuttiin homeesta ja sen aiheuttamista ongelmista maaliskuussa 2016. Vieraina olivat suunnittelija Minna Pitkäniemi Homepakolaiset ry:stä sekä itse homeesta sairastunut Maija-Leena Kasurinen.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.