Mainos

Mikon vaikea nuoruus: Onnettomuus muutti elämän suunnan

Mikko vietti teininä railakasta elämää, kunnes auto-onnettomuus vuonna 1993 pysäytti hänet. Itserakkaasta nuoresta kasvoi pikku hiljaa vastuullinen aikuinen, joka haluaa palavasti auttaa nykynuoria.

Mikko heräsi sairaalassa. Toisella silmällä hän ei nähnyt mitään, eikä pystynyt puhumaan. Mikolle iski kova paniikki siitä, miten saa kysyttyä, onko hänen perheensä kunnossa. Hänellä ei nimittäin ollut mitään muistikuvaa, miten hän oli sairaalaan päätynyt. Jotenkin Mikko sai viestin perille, ja hoitaja kertoi, mitä oli tapahtunut.

Nuorena, kuolemattomana 16-vuotiaana Mikko vietti iltaa kaverinsa ja tämän tyttöystävän kanssa. Nuorukaiset nauttivat olutta ja lähtivät ajelemaan kaverin äidin autolla.

Kuulopuheiden mukaan se oli ulosajo. Mikko lensi takapenkiltä tuulilasin läpi maahan. Hän sai aivoruhjevamman, ja oikea puoli kehosta oli mykkä.

– Sen jälkeen olen ollut kuin uusi ihminen. Ennen en oikein välittänyt mistään, tai välitin vain itsestäni. Nyt useat ihmettelevät, kuinka voin välittää kaikista, Mikko sanoo.

Sisukas kuntoutuja

Onnettomuuden jälkeen näkö ei toiminut kunnolla oikealla puolella, ja Mikon piti opetella puhumaan uudestaan. Mikko pärjäsi hyvin kuntoutuksessa, sillä hänellä oli hyvä peruskunto.

– Urheilutausta auttoi, mutta se ei ollut yksistään ratkaiseva tekijä. Minua auttoi myös periksiantamattomuus. Olen aina ollut jääräpää, Mikko toteaa.

Näkö palautui nopeasti, mutta oikea silmä on halvaantunut ja katsoo koko ajan oikealle. Korvaan jäi tinnitus, joka on ajoittain häiritsevää ja vaikeuttaa kuulemista. Oikea käsi toimii nykyään vain hyvänä apukätenä, ja Mikko on harjoitellut tekemään asioita vasemmalla kädellä.

– Ei minusta ainakaan puusepäksi tai autokorjaajaksi ole, Mikko toteaa.

– Oikea jalka on vasenta heikompi ja väsyy kävellessä. Jos minulla on vapaapäivä, vietän sen kotona, varsinkin talvisin, Mikko kuvailee.

Puhe lähti kulkemaan vasta puolentoista kuukauden päästä onnettomuudesta. Siihen asti Mikko kommunikoi hoitajien kanssa kirjaintaulun avulla.

Haaveet koulusta

Ennen onnettomuutta Mikolla oli vielä peruskoulu kesken. Hänellä oli ongelmia parin opettajan kanssa, ja pantuaan yhdeksännen luokan ranttaliksi Mikko jäi luokalle. Uusintakierroksella odottivat kuitenkin samat ongelmat.

– Päätin, että otan eropaperit, ja käyn yläasteen loppuun iltakoulussa, Mikko kertoo.

Onnettomuuden jälkeen Mikko suoritti peruskoulun loppuun Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksessa (INVA).

– Olisin halunnut jatkaa merkonomin koulutukseen, mutta vamman takia välivuosi venyi viideksi vuodeksi, Mikko muistelee.

Mikko muutti 21-vuotiaana omaan asuntoon. Kesken jäänyt kuntoutus johti masennukseen, jota Mikko yritti hoitaa alkoholilla. Nuori mies menetti elämänhallinnan ja velkaantui. Itsetuhoisilta teoilta Mikon pelasti pääsy takaisin INVA:aan.

Vastuuopettaja oppisopimukseen kouluttavalla jaksolla huomasi, että Mikkoa vaivaa jokin asia. Mikko kertoi opettajalle vuokrarästeistä ja laskuista kertyneistä veloistaan, ja tämä auttoi järjestämään Mikon velkasaneeraukseen.

– Elämä lähti kulkemaan vähän oikeammalle suunnalle. Vuonna 2001 tapasin nykyisen vaimoni. Perustimme perheen, ja olen ollut tyttäremme koti-isänä vuodesta 2004, Mikko kertoo.

Mikko haaveilee yhä ammatillisesta koulutuksesta. Hän on jopa käynyt testauttamassa itsensä psykologilla todistaakseen, että on kykenevä opiskelemaan. Vakuutusyhtiöltä tuli kuitenkin kielteinen päätös koskien jatkokoulutuksen korvaavaa maksusitoumusta.

– Vakuutusyhtiö vastasi, että nyt on niin huono työtilanne, etten pääse kouluun. Mutta en ole käyttänyt vielä kaikkia kortteja, Mikko sanoo päättäväisesti.

Nuorisotyö lähellä sydäntä

Onnettomuus herätti Mikon miettimään, mitä hyötyä hänestä voisi olla. Koska Mikon oma nuoruus ei ole ollut helppoa, hän haluaa auttaa nuoria.

Mikko tekee vapaaehtoistyötä nuorison yökahvilassa. Tämä päihteetön tilaisuus järjestetään lähes joka perjantai monitoimitalolla. Kun toiminta on säännöllistä, nuoret tutustuvat Mikkoon ja uskaltavat tulla juttelemaan hänelle.

– Olin pettynyt, kun tarjosin itseäni kunnalle ilmaiseksi työvoimaksi nuorisotyöhön, mutta minua ei hyväksytty resurssien puutteen takia. Nykyinen vapaaehtoisena toimiminen ei riitä. Haluaisin tehdä ja vaikuttaa enemmän, Mikko sanoo.

– Nuorisotyö olisi parasta, mutta vaimo sanoi, ettei minun missään nimessä kannata ruveta siihen. Hän pitää minua liian herkkänä.

Mikko myöntääkin olevansa herkkä. Nukahtaminen ei onnistu helpolla, jollei hän ole todella väsynyt. Päässä pyörivät päivän tapahtumat ja käydyt keskustelut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Hyvänä esimerkkinä

Mikko harmittelee, että liian usein saa lukea lehdestä nuorten kuolonkolareista. Hän on huolissaan nykynuorison tilasta.

Koska Mikko on nuoruudessaan tehnyt virheitä, hän kokee olevansa nuorille hyvä esimerkki siitä, mitä ei kannata tehdä. Mikko on kirjoittanut onnettomuudestaan ja elämänsä vaikeuksista omassa blogissaan.

– Olen huomannut ilokseni, että blogikirjoitus on aiheuttanut keskustelua. Ulkopuoliset ihmiset ovat kommentoineet, että nuorten pitäisi ottaa tästä mallia, Mikko iloitsee.

Mikko tietää itsekin, ettei nuorena välttämättä pohdi syvällisiä asioita. Hän toivoo kuitenkin, että saisi vietyä omaa tarinaansa eteenpäin, ja että se auttaisi nuoria löytämään oikean suunnan elämässään.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.