Mainos

Lauri joutui sijaisperheessä lapsityövoimaksi

Lauri Typpö joutui sijaisperheeseen 1950-luvulla. Viranomaiset eivät puuttuneet asiaan, vaikka Lauria kohdeltiin perheessä julmasti työvoimana. Rakkautta ei sijoituslapselle suotu.

Lauri Typpö asui lapsuutensa pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Hän oli 10-vuotias, kun perhe hajosi. Lauri muistaa edelleen päivän, jolloin poliisit tulivat hakemaan häntä.

– Karkasin koulusta kotiin kesken koulupäivän, ja pihalla odotti poliisiauto. Äiti huusi ovella. Poliisit laittoivat minut autoonsa ja veivät pois.

Äiti oli sairastunut keuhkosairauteen ja joutui parantolaan. Perheen isä oli kuollut jo poikien ollessa pieniä.

Alussa Lauri pääsi toisen veljensä kanssa samaan sijaisperheeseen. Kolmas veljeksistä sijoitettiin naapuriin. Kaikki sujui hyvin, ja vuoden päästä pojat sijoitettiin uuteen paikkaan. Sielläkin elämä sujui mallikkaasti, kunnes kolmantena vuonna veljekset joutuivat kaikki eri perheisiin.

Lapsityövoimaa pahimmillaan

Uusi sijaisperhe kohteli Lauria julmasti. Hänet pakotettiin hoitamaan perheen 15 lehmää ja 30 porsasta. Väsynyt poika joutui kantamaan eläimille rehua ja vettä aamuin illoin ja pitämään huolta navetan siisteydestä. Kouluakin piti käydä, mutta eläintenhoito vei kaiken ajan.

– Ei siitä mitään tullut. Lopulta en saanut enää lainkaan nukuttua, ja minulle määrättiin unilääkettä.

Eräänä iltana, kun perhe piti seuroja tuvassa, Lauri yritti nukkua vinttirapussa. Epätoivo valtasi pojan mielen, ja hän haki unilääkkeensä kaapista. Lauri nielaisi koko purkin sisällön kerralla.

Sekavassa tilassa hän raahautui ylös rappuja. Naapurintyttö ja muut vieraat ihmettelivät, mikä poikaa vaivasi.

Lauri kuitenkin selvisi.

Poika nukkui hangessa

Perhe otti tavakseen häätää Laurin ulos, kun he lähtivät seuroihin. Lauri meni naapuriin katsomaan televisiota, ja illan tullen hän kömpi saunan ikkunasta takaisin kotiin. Mutta eräänä iltana hän ei päässyt sisälle.

Perhe oli lukinnut ikkunan ja jättänyt Laurin oman onnensa nojaan pihalle.

– Kaivoin lumikasoihin kuoppia ja nukuin hangessa, Lauri muistelee.

Laurin mukaan ympärillä olleet ihmiset tiesivät poikien kurjasta kohtelusta. Siksi sosiaaliviranomaiset eivät päästäneet äitiä tapaamaan poikiaan lainkaan.

Surullinen lapsuus on jättänyt jälkensä

15-vuotiaana Lauri karkasi ja lähti töiden perässä kiertämään ympäri Suomea. Hän kertoo tunteneensa paljon muitakin kohtalotovereita, jotka joutuivat kaltoin kohdelluiksi sijaisperheissä.

– Moni väittää, ettei lapsityövoimaa käytetty, mutta totuus on toinen. Se oli laillistettua lapsityövoimaa, eikä kukaan välittänyt.

Kurja lapsuus on jättänyt jälkensä Laurin ja hänen veljiensä elämään. Toinen Laurin veljistä ajautui jo lapsena rikoskierteeseen ja istuu nyt vankilassa. Toinen veljistä taas joutui sairauseläkkeelle jo nuorena. Hänet pahoinpideltiin sijaisperheessä, ja kun hän vuosia myöhemmin meni naimisiin ja alkoi pitää kettutarhaa, joutui hän sairaalaan pahojen selkäkipujen takia.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että selkäranka oli vioittunut pahasti lapsuudessa koetun pahoinpitelyn takia. Hän yritti hakea korvauksia kunnalta, mutta niitä ei koskaan herunut.

Studio55.fi/Tuuli Lindgren


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.