Mainos

Keskosena syntynyt Eero: Olen taistellut hengestäni koko ikäni

Eero Pokela syntyi keskosena perunapellon laitaan. Lähin lääkäri oli 200 kilometrin päässä, mutta väliäkö sillä, koska lääkäriin ei olisi kuitenkaan ollut varaa. Pienen miehen ensimmäiset kymmenen vuotta olivat yhtä eloonjäämistaistelua eikä taistelu loppunut aikuisenakaan.

Elettiin vuotta 1944 Sievissä Keski-Pohjanmaalla. Samana yönä, kun liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa, erään maanviljelijäpariskunnan perunapellolle syntyi poika, jota luultiin ensin kuolleeksi. Isä, joka oli lomalla rintamalta, katkaisi pojan napanuoran ja kantoi saunaan.

− Ehkä se oli äidinrakkaus, joka kuitenkin piti minut hengissä, Eero Pokela miettii.

Keskentekoinen keuhkotautinen

Lapsena Pokela sairasti jatkuvasti, heikkotekoinen kun oli.

− Minulla oli muutaman kuukauden välein keuhkokuume tai angiina, Pokela kertoo.

Äiti hoiti häntä omalta äidiltään oppimillaan kansanparantajan konsteilla. Pojalle juotettiin pihkavettä ja hänet pantiin hengittämään tärpättihöyryä.

Pokelan luut olivat niin heikot, että hän ei tahtonut nousta jaloilleen. Niinpä hän oppi lukemaan ennen kuin kunnolla kävelemään.

Monta kertaa lähellä kuolemaa

Lapsuuden heikko kunto ja köyhän perheen laiha ruoka vaikuttavat Pokelan koko elämään. Hän on saanut kaksi sydänkohtausta, joista toinen oli viedä häneltä hengen. Pokela oli työmatkalla ulkomailla, kun hän tuupertui hotellin käytävälle.

− Minulla kävi niin hyvä tuuri, että minut löytänyt mies oli ammatiltaan urheiluhieroja, joka elvytti minut ja pisti pumpun kuntoon, Pokela kertoo.

Hän on sairastanut myös syövän, josta parani, vaikka lääkärit eivät juuri antaneet toivoa.

− Ennuste oli huonoin mahdollinen. Mutta kun kasvainta leikattiin, huomattiin että se ei ollutkaan niin paha kuin miltä alussa vaikutti.

Kuolema ei pelota

Vaikka Pokela itse onkin tällä hetkellä terve, kuolema liittyy edelleen hänen elämäänsä. Hän antaa nykyisin saattohoitoja sairaaloissa.

− Muutama vuosi sitten kuolemaa tekevä naapurini pyysi minua rukoilemaan kanssaan sitten, kun hänen aikansa koittaa. Sen jälkeen olen ollut muidenkin vierellä rukoilemassa tai vaan pitämässä lähtevää kädestä.

Pokela myöntää, että saattohoidon antaminen on raskasta, eikä hän sitä kovin usein teekään. Hän on kuitenkin niin sinut itsensä ja Jumalansa kanssa, että kykenee olemaan niiden ihmisten tukena lähdön hetkellä, jotka eivät ole ehtineet tehdä elämänsä kanssa tilejä selviksi.

Rikas elämä

Pokela on tehnyt elämänsä aikana muutakin kuin taistellut hengestään. Nyt 65-vuotiaana hän voi sanoa eläneensä rikkaan elämän, vaikkei toki ole siitä vielä luopumassa. Hän on muun muassa ollut lähetyssaarnaajana Espanjassa, kiertänyt ympäri maailmaa Rautaruukin palveluksessa ja toiminut pappina lapissa. Nyt hän on jäänyt eläkkeelle, jotta voisi hoitaa kotona syöpää sairastavaa vaimoaan.

Mutta ei Pokela työntekoa ole lopettanut. Tällä hetkellä hänen aikansa vie suurimmaksi osaksi kirjoittaminen. Mies on kirjoittanut runoja, näytelmiä, lastenkirjoja ja romaaneja. Tällä hetkellä työn alla on "Kuokka", joka on Suomi 90 vuotta -sarjan neljäs teos, Pokelan yhdestoista kirja.

Miten Pokela on ehtinyt tämän kaiken?

− Olen hulluna elämään, hän toteaa.

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.