Käynti urheiluhierojalla johti Pertin halvaantumiseen

Viisi vuotta sitten Pertti varasi ajan urheiluhierojalle. Niska-hartia-seudun lihakset olivat jumissa, ja työterveyslääkäri oli suositellut hierontaa. Hieronta-aika löytyi vielä samalle päivälle, joten luvan saatuaan Pertti lähti kesken työpäivän hierottavaksi.

– Enpä silloin olisi uskonut, etten palaisi enää työpaikalleni, Pertti sanoo.

Hieronnan päätteeksi Pertille tehtiin niskan manipulaatiohoito eli nikamakäsittely.

Kun Pertti hoidon jälkeen nousi hoitopöydältä pukeakseen paidan päällensä, iski hänelle voimakas pahoinvointi.

Silmissä alkoi näkyä sahalaitakuviota, eikä pukemisesta tahtonut tulla mitään. Hieroja epäili Pertin saaneen migreenin.

– En muista tarkkaan tapahtumia, mutta ilmeisesti soitin vaimolleni töihin ja kerroin olevani huonossa kunnossa. Hän tuli hakemaan minut kotiin, koska en voinut ajaa itse.

Illalla Pertin olo koheni hieman. Hän muistaa syömisen ja juomisen olleen vaikeaa, toinen puoli kasvoista ei toiminut normaalisti.

– Aamulla sitten totesin, että nyt on jotain vakavaa kyseessä. Niinpä minut vietiin ambulanssilla sairaalaan.

Aivoinfarktit veivät puhekyvyn

Sairaalassa Pertti laitettiin tutkimuksiin. Kävely ei enää onnistunut eikä puhekaan kulkenut normaalisti. Toinen puoli kehosta oli halvaantunut. Näkökin alkoi temppuilla.

Pertti siirrettiin osastolle, jonne lääkäri iltapäivällä saapui kertomaan tilanteen. Pertti oli saanut kolme pikkuaivo- ja aivorunkoinfarktia.

– Olin aika sekavassa tilassa. Lääkärin puheista muistan vain sen, että hän sanoi minun saavan kolmen kuukauden sairausloman. Silloin ajattelin, että taidan olla aika sairas, jos kerran niin pitkäksi aikaa olisi jäätävä töistä pois.

Vaikka puhuminen oli vaikeaa, Pertti sai kysyttyä lääkäriltä pystyisikö hän vielä kävelemään. Lääkäri sanoi tulevansa kolmen päivän päästä tekemään testit, jotka kertoisivat jotain ennusteesta.

Kuntoutus auttoi nopeasti

Kolmen päivän kuluttua koitti testien aika. Testien tulos oli helpotus. Niiden mukaan jaloissa oli tarpeeksi verenkiertoa, mikä tarkoitti kävelemisen olevan vielä mahdollista.

Alkoi kuntoutus, joka johtikin nopeasti tuloksiin. Jo yhdentoista päivän kuluttua Pertti pystyi kävelemään.

Pertti kävi säännöllisesti puheterapiassa, ja pikkuhiljaa puhekykykin alkoi palautua.

– Aluksi puheterapeutti sanoi, että äänihuuleni pitäisi leikata, mutta lopulta siitäkin selvittiin ilman leikkausta.

Työkyvyttömyyseläkkeelle 48-vuotiaana

Vaikka kuntoutuminen eteni hyvää vauhtia, ei Pertti päässyt takaisin töihin. Kolmen kuukauden sairauslomaa venytettiin aina uudella kolmella kuukaudella, kunnes keväällä 2008 lääkärit ilmoittivat, että Pertin pitäisi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Se oli Pertille kova paikka.

– Olin vain 48-vuotias.

Työkyvyn lisäksi Pertti menetti myös rakkaan omakotitalonsa.

– Jouduimme myymään talomme. Siinä olin tottunut touhuamaan paljon, hakkaamaan klapeja ja muuta sellaista. Se kaikki on nyt taakse jäänyttä elämää. Nykyisin käyn pienillä kävelyillä. Kävelen esimerkiksi terveyskeskukseen tarkastuksiin, sinne on matkaa kolme kilometriä. Lääkkeitä joudun syömään loppuelämäni ajan.

*)nimi muutettu

Studio55.fi/Tuuli Lindgren

Kuvat: Colourbox.com

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.