Jasminin identiteetti varastettiin – ”Tuntuu tosi loukatulta”

Jasmin Hirvenkiven henkilöllisyys vietiin varastetun laukun mukana. Identiteettivarkaat ehtivät tehdä Jasminin nimissä muuttoilmoituksen ja arviolta tuhansien eurojen edestä ostoksia ennen kuin asia selvisi. Jasmin uskoo, että olisi voinut välttää suurimman osan harmista omaehtoisella luottokiellolla. Sotkun setvimiseen kulunutta aikaa ja rahaa pahempaa on kuitenkin ehkä loukatuksi tuleminen.

Noin puolitoista vuotta sitten Jasmin Hirvenkivi odotti silloiselle työpaikalleen McDonald’sille saapuvaa kuormaa. Takaovi oli auki pienen hetken, mutta se riitti – kun Jasmin palasi ovelle, hän huomasi, että hänen laukkunsa ei enää ollut siellä. Laukun mukana olivat kadonneet muun muassa pankki-, luotto-, henkilö- ja Kela-kortit.

– Joku sen oli käynyt nappaamassa, vaikka takaovi periaatteessa olikin vähän piilossa. Onneksi oma puhelimeni sentään oli taskussa, joten pystyin heti soittamaan ja sulkemaan kaikki kortit. Jätin työvuoronkin kesken ja kävin tekemässä rikosilmoituksen poliisille, Jasmin kertoo.

Laukun mukana hävisivät myös kotiavaimet. Jo seuraavana yönä joku murtautui saman rappukäytävän asukkaiden verkkokomeroihin.

– Siitäkin tehtiin poliisille ilmoitus, mutta tekijää ei saatu selville.

Jasminin piti hankkia itselleen uudet henkilöllisyystodistukset, maksukortit, meikit sekä lukot oviin.

– Siinä meni ainakin 500 euroa, Jasmin kertoo.

Hän kuvitteli, että sotku oli sillä selvitetty.

”Sydän hyppäsi kurkkuun asti”

Noin puoli vuotta varkauden jälkeen Jasminia alkoi ihmetyttää, miksi hänelle ei ollut pitkään aikaan tullut postia. Postista kerrottiin, että kyseistä jakelureittiä oli muutettu, ja sen takia postin saapumisessa saattaisi kestää hetki. Parin viikon päästä Jasmin soitti ja ihmetteli asiaa uudestaan.

– Virkailija vastasi, että ei siinä näin kauan pitäisi kestää, katsotaanpa sinun osoitetiedot. Hän luetteli osoitteen, joka oli Espoossa. Sanoin, että en ole ikinä asunut Espoossa tai muuttanut sinne. Kuulemma heille tehdyn ilmoituksen mukaan olin muuttanut Espooseen edellisessä kuussa.

– Tuntui, että sydän hyppäsi kurkkuun asti. En oikein muista, rupesinko itkemään vai tärisinkö vain, mutta olin ihan paniikissa. Sanoin, että ei ole mahdollista. Virkailija kehotti tekemään ilmoituksen poliisille ja sanoi, että sinulta on vissiin viety henkkarit. Vastasin, että niin onkin. Selitin tilanteeni, ja he tekivät minulle osoitteenmuutoksen heti takaisin.

Jasmin sai virkailijalta myös tunnukset Netpostiin, jota hän ei ollut aikaisemmin käyttänyt. Sinne oli tullut sähköisesti kaikki kirjeet ja laskut, jotka huijatun osoitteenmuutoksen takia olivat jääneet saapumatta kotiin.

– Nimissäni oli ostettu läppäreitä, puhelimia, telkkareita, sohvapöytä, sohva, vaatteita, kalliita kultasepänliikkeen koruja… Ajattelin, että apua, mitä on tapahtunut. Tuli vielä kauheampi stressi ja paniikki.

Jasmin alkoi heti soitella niihin yrityksiin, joista oli ostettu tavaraa hänen tiedoillaan.

– Yrityksissä oltiin tosi ymmärtäväisiä, kun selitin tilanteeni. He jäädyttivät hetkeksi kaikki tilaukset nimelläni.

– Soitin varmuuden vuoksi sellaisiinkin paikkoihin, joista laskuja ei näkynyt, sillä mietin päässäni, että jos varkaat olivat tilanneet jotain vaikka Anttilasta, niin olisivatkohan ne tilanneet tästäkin paikasta. Selvisi, että jopa S-etukorttiini oli yritetty saada credit/debit-ominaisuuksia.

Jasmin kävi myös tekemässä uuden rikosilmoituksen.

– Nyt, kun asia on tutkinnassa, minun ei syyttömänä pitäisi joutua maksamaan mitään laskuja.

Henkkareita näytettiin pummimatkoilla ja kaupoissa

Jasminilla on mennyt identiteettivarkauden selvittämiseen runsaasti aikaa.

– Varsinkin alussa olin puhelimen ääressä melkein koko ajan. Kävin myös fyysisesti eri paikoissa selvittämässä asioita, poliisin luona muutamaankin otteeseen. Aikaa on kulunut enemmän kuin minun mielestäni pitäisi.

– Puheluihinkin meni kauheasti rahaa, kun soitin yritysten palvelunumeroihin ja selitin tilannettani. Puhelinlaskut nousivat noin neljästäkympistä kuussa reippaasti yli sataan euroon. Uskoisin, että jonkinlaisia korvauksia on tulossa, kun päästään käräjille asti ja saadaan selvitettyä tilanne kunnolla.

Mahdollisen oikeudenkäynnin ajankohdasta Jasminilla ei ole tietoa.

– Minulle kerrottiin asianomaiskuulustelussa, että poliisilla on epäilty tai epäiltyjä, joita pitää vielä kuulustella. Mukana on kuulemma ollut ainakin yksi mies ja mahdollisesti nainen. Oikeastaan mukana on ollut pakko olla nainen, koska junassa joku tarkastusmaksun saanut oli käyttänyt minun henkkareitani, ja tietääkseni niitä oli näytetty myös eri liikkeissä.

Jasmin on miettinyt monesti, mitä ajattelee, jos joskus näkee syylliset oikeussalissa.

– Toisaalta olo voisi olla helpottunut, kun näkee oikeasti, että tuossa nuo ihmiset ovat. Toisaalta saatan olla surullinen tai jopa peloissani. Aika sekavat tuntemukset varmaan ovat.

Pienet arvet jäljellä

Yksi asia olisi saattanut estää varkaita aiheuttamasta niin suurta vahinkoa kuin he nyt tekivät.

– Jos olisin tehnyt omaehtoisen luottokiellon heti, kun laukku varastettiin. Ei se välttämättä kaikkea olisi estänyt, mutta suurimman osan asioista. Valitettavasti en kuitenkaan tuolloin edes tiennyt, että sellaista voi tehdä. Se ei tullut poliisinkaan kanssa puheeksi, Jasmin sanoo.

Omaehtoisen luottokiellon hankkiva henkilö saa todistuksen siitä, että hänellä on itse asetettu luottokielto, ja luottoa saa vain kyseisen todistuksen esittämällä. Tämä vaikeuttaa huomattavasti rikollisten mahdollisuuksia käyttää toisten tietoja hyväkseen. Myös tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen suositteli omaehtoista luottokieltoa Studio55.fin jutussa.

Nyt Jasminilla on olemassa omaehtoinen luottokielto, mutta identiteettivarkaus on jättänyt jälkensä.

– Tarkistan koko ajan aika neuroottisesti, missä laukkuni menee tai onhan lompakkoni vielä tallella. Kyllä tällainen tapahtuma stressaa yllättävän paljon. Voisi ehkä jopa sanoa, että traumatisoi.

Perhe ja poikaystävä ovat auttaneet Jasminia eteenpäin.

– Olen pystynyt puhumaan ja itkemään heille tästä asiasta. Alussa kyllä nukuin stressin takia tosi huonosti, menin puhumaan lääkärille ja pyysin unilääkkeitä, mutta se oli vain hetkellistä.

– Eniten mielessä pyörii, miksi joku haluaa tehdä noin. No tietenkin varmaan siksi, että on rahan puute ja tahtoo niin sanotusti ilmaiseksi tavaraa. Mutta kyllä se on jättänyt minuun pienet arvet. Tuntuu tosi loukatulta.

Lue myös:

    Uusimmat