Mainos

Allerginen Anu on kotinsa vanki katuputsausten aikaan: Oireita jopa sanomalehdistä

Anun*, 60, allergiaoireet alkoivat lemmikkikoirasta hänen ollessaan reilu 40-vuotias. Nyt allergiat ja astma rajoittavat Anun päivittäistä elämää.

Anun allergiaoireet alkoivat 40-vuotiaana. Tuolloin Anu ja hänen perheensä päättivät ottaa koiran. Koira ehti olla perheessä vuoden, kun huomattiin, että Anu reagoi siihen allergisesti.

– Minulle kehittyi vuoden aikana allergia. Sain heti Prick-testissä eli ihopistokokeessa tuloksia, että olen todella allerginen koiralle sekä muun muassa hevoselle. Lopulta jouduimme myymään koiran pois.

Anu kertoo olleensa ennen tuota koko elämänsä täysin terve, eivätkä allergiat olleet kiusanneet häntä koskaan. Lapsena hän vietti kesiä paikassa, jossa oli koirakennel ja leikki heinäpelloilla. Aikuisuudessaan Anu oli myös tekemisissä koirien kanssa, mutta hieämn harvemmin.

– Lapsena en kärsinyt mistään allergiaoireista. Ehkä elimistöni oli jo unohtanut lapsuuden "siedättymisensä", Anu arvelee.

Astmadiagnoosi järkytti

Koiralle allergisoituminen aloitti Anun elämässä todellisen muutoksen. Hän alkoi herkistyä vähän kaikelle, ja lopulta, kahdeksan vuotta myöhemmin, Anulla todettiin myös astma.

– Se oli kaameaa. Tajusin, että sairaus on elinikäinen hoidettava. Kun lääkäri kertoi astmasta, kahteen vuoteen en oikein tahtonut uskoa sitä todeksi. Hyväksyin asian vasta jälkijunassa.

Nykyään Anu on allerginen kaikille heinille, pujolle, koivulle – oikeastaan kaikille siitepölyille. Pahin vuodenaika hänelle monen muun siitepölyallergikon tapaan on kevät. Tuolloin oireet pahenevat.

– Nenä ja silmät alkavat vuotaa ja olo on todella tukkoinen. Se on aivastelua aivastelun perään. Saatan menettää myös ääneni kokonaan tai se käheytyy. Äänihuulet menevät yskimisestä kipeäksi tai ärtyvät, kun ärsytys laskeutuu alemmas. Tuntuu, että koko pään alue on tukossa. Oireet ovat aika kokonaisvaltaiset.

Toinen tuskainen ajankohta astmaiselle Anulle on talvi pakkasineen.

– Pakkasen ei tarvitse olla edes kova, niin saan jo oireita. Kylmä kova tuuli joka menee hengitysteihin, on paha. Saan silloin astmaoireita, jotka ovat ärsytystä keuhkoputkissa ja liman eritystä. Kerran kun menin ulos pakkaseen, ja otin ensimmäisen henkäyksen, menin tukkoon koko keuhkoputkien alueelta.

Herkistymistä monelle aineelle

Allergisoitunut Anu on myös herkistynyt monelle asialle ja pölylle, ja hänestä onkin tullut yliherkkä kaikillle hajuille ja tuoksuille. Allergiat rajoittavat hänen elämäänsä toden teolla. Esimerkiksi keväisten katupölyjen putsausten aikaan Anu on kotinsa vanki.

– Katupöly haittaa elämääni paljonkin, koska asun keskustassa. Silloin kun hiekkoja siivotaan pois, joudun joskus olemaan useita päiviä sisällä.

Katupölyn lisäksi Anu on yliherkkä huonepölylle, siitepölylle, hajusteille ja hajuille. Hän on joutunut luopumaan muun muassa teatterissa käynneistä ja kuntosaleista.

– Teattereista ja kuntosaleista olen myös joutunut poistumaan, kun siellä on tuoksuvat niin paljon tuoksut ja hajusteet. Niissä minun on aivan mahdoton olla.

Huonepöly on taas saanut Anun lähtemään hotelleista kesken reissun.

– Joskus kun hotellissa on ollut kokolattiamatto, niin olen joutunut poistumaan sieltä noin puolen tunnin kuluttua, koska minusta ei ole enää lähtenyt pihaustakaan.

Anu on yliherkkä myös sanoma- ja aikakauslehtien musteelle. Hän ei pysty lukemaan lehtiä kovin läheltä.

– En voi olla lähellä lehteä, ja joudunkin seisomaan runsaan puolen metrin päässä. Tuoreen musteen haju aiheuttaa ärsytystä.

Salapoliisin työtä

Anu kärsii myös ruoka-aineallergioista – hän saa oireita herneestä, porkkanasta, pähkinästä, paprikasta ja kiivistä. Joskus hän oireilee myös appelsiinista, banaanista ja mansikasta.

– Pähkinä on pahin, sillä se turvottaa limakalvot nopeasti tukehduttaen. Mansikka aiheuttaa kielen kirvelyn ja poskien sisäpuolten kirvelyä. Kypsä banaani aiheuttaa korvien kutinaa, mutta kun syön banaanin raakana, en saa mitään oireita.

Ravintoloissa asioidessa Anu kertoo allergikkona joutuvansa oikein salapoliisiksi joutuessaan tutkimaan annosten raaka-aineet tarkkaan.

– Koen, että ravintolahenkilökunnan tietämys asioista on suurestikin lisääntynyt viime vuosina, mutta en silti luota yhteenkään ruokalistaan. Aika useasti pyydän tarjoilijaa hakemaan kokin luokseni, jonka kanssa suunnittelemme aterian yhdessä ja hän sitten valmistaa sen. Silloin minun ei tarvitse juoksuttaa henkilökuntaa, Anu toteaa.

Lääkitys apuna

Anu kertoo selviävänsä allergioistaan – mutta vain hyvin vahvan lääkityksen avulla. Hän noudattaa lääkitystään ympäri vuoden, ja kausiluontoisesti siitepölyaikana ja pakkasilla lisää lääkitystään. Hyväksi onneksi Anun oireet eivät myöskään vuosien saatossa ole ainakaan pahentuneet, sillä lääkitys on auttanut pitämään ne kurissa.

– Lääkkeeni ovat muun muassa nenään ja silmiin laitettavia kortisonitippoja. Minulla on myös aina mukana laukussa hengitettävä, keuhkoputkia avaava lääke, mutta en ole oikeastaan tarvinnut sitä viime aikoina. Pakkasella kyllä, ja sitten kun tiedän lähteväni nopeasti kävelemään, otan lääkettä henkäyksen 10 minuuttia ennen.

– Lisäksi syön antihistamiinia tabletteina ja hengitän hoitavaa kortisonia. Se on lääke, jota käytetään myös keuhkoahtauman hoitoon. Se on auttanut siihen, etten tarvitse avaavaa niin paljon.

20 vuotta allergisena, astmaatikkona sekä yliherkkänä elänyt Anu on nykyään kuitenkin tyytyväinen elämäänsä. Anu toimii nykyään myös Allergia- ja astmaliiton kokemuskouluttajana ja vertaistukijana.

– Olen selvinnyt ajan kanssa ja rutinoitumalla lääkkeidenottoon. Olen nykyään hyvin tyytyväinen elämääni.

*) Nimi muutettu

Kuvat: Colourbox.com

Juttu on julkaistu alun perin huhtikuussa 2013.

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.