Mainos

Ylihygienialla vaarallisia seurauksia – lääkäri varoittaa jynssäämästä liikaa

Bakteerit ovat elämälle välttämättömiä, mutta joskus myös vaarallisia. Mikrobipelosta johtuvan ylihygienian uskotaan avanneen tietä allergioille, atopioille ja entistä vaarallisemmille taudeille. Infektiolääkäri Jukka Lumiolla on viesti pöpökammoiselle: lopeta yli-innokas jynssääminen ja heivaa desinfektioaineet kaapista roskiin.

– Jos ihmiset ja bakteerit alkaisivat taistella siitä, kumpi tälle pallolle jää, niin on ihan selvää, että bakteerit voittaisivat. Bakteereita on ollut maapallolla kolme miljardia vuotta eli kaksi kolmasosaa maapallon iästä. Ihmisiä on ollut maapallolla 200 000 vuotta. Ihminen on siis uusi tulokas ja bakteerien kannalta tunkeutuja, Jukka Lumio sanoo.

Oikeastaan koko elollinen kiertokulku perustuu bakteereihin ja sieniin.

– Ne lahottavat ja mädättävät, jotta aines tulee uudelleen käyttöön ja syntyy uutta elämää. Myös ihminen on niistä täysin riippuvainen. Jos ihminen olisi bakteeriton, se ei eläisi montaa viikkoa vaan kuolisi ulkopuolelta tuleviin infektioihin.

Ihmisessä onkin noin 1,5 kiloa bakteereita.

– Itse asiassa bakteeristo on ihmisen suurin elin. Oman bakteeriston hankkiminen alkaa synnytyskanavasta ja jatkuu imetyksen yhteydessä äidin iholta. Ensimmäisten elinkuukausien jälkeen bakteeristo säilyy lähes muuttumattomana läpi elämän, ellei sitä häiritä.

– Bakteeristo on sormenjälkeäkin yksilöllisempi. Rajatarkastuksessa ihminen voitaisiin tunnistaa siitä parhaiten.

Hyödyt irti bakteereista

Bakteerien hyödyt on alettu nähdä toden teolla vasta viime aikoina.

– Ihmisen oma bakteeristo toimii ensilinjan puolustuksena tunkeutujabakteereja, -sieniä ja -viruksia vastaan. Bakteeristo ei halua elimistöön ulkopuolisia taudinaiheuttajia, vaan se tahtoo säilyttää symbioosin ja yhteiselon ihmisen kanssa, Lumio sanoo.

– Bakteerit ovat hyvin tärkeitä myös hormoni- ja vitamiinitoiminnoissa, ravitsemuksessa sekä diabetekselta suojautumisessa. Ylipainoisuuteen liittyy häiriintynyt oma bakteeristo.

Ihminen on oppinut käyttämään tiettyjä bakteereja myös hyödykseen. Esimerkeiksi Lumio nostaa pro- ja prebiootit.

– Nämä harmittomat bakteerit on otettu osaksi puolustusta tarkoituksena estää tunkeutujien pääsy elimistöön. Niitä käytetään esimerkiksi ripulin ehkäisyssä ja hoidossa.

– Osa antibiooteistakin on bakteerituotteita. Rokotuksia tuotetaan niin ikään bakteereiden avulla, ja alkoholin käymiseen sekä öljyjätteiden hajottamiseen on kehitetty omia bakteerilajeja. Bakteerit ovat kerta kaikkiaan hyödyllisiä.

Tuhoaminen luo tien pahemmille bakteereille

On bakteereista toki haittaakin.

– Ihmisen ja ympäristön välisen pelin pitäisi toimia niin, etteivät tunkeutujabakteerit pääse elimistöön aiheuttamaan tauteja, Lumio sanoo.

Tavallisimmat keinot taistella ulkopuolisia bakteereja vastaan ovat käsien peseminen, desinfiointiaineet ja antibiootit. Kahden jälkimmäisen kohdalla on noudatettava malttia.

– Millään desinfiointiaineella tai antibiootilla ei pääse eroon ympäristön bakteereista, sillä bakteerit kehittävät niitä vastaan vastustuskykyä.

Lumio antaa esimerkin sairaalamaailmasta.

– Leikkaukseen menevien potilaiden iho desinfioidaan ennen haavan viiltoa. Yleisin desinfioinnissa käytettävä aine on klooriheksidiini. On huomattu, että kun klooriheksidiiniä on käytetty runsaasti ennaltaehkäisevästi, niin taudin aiheuttaneet bakteerit ovat kehittäneet sitä kohtaan resistenssin. Tällöin ainetta ei voida enää käyttää tarkoitukseensa.

Samasta ilmiöstä on kyse monille tutummassa antibioottiresistenssissä.

– Jos joitakin bakteereja tuhotaan, tilalle ilmestyy toisia, jotka kestävät edelliset bakteerit tuhonnutta ainetta. Varotoimi luo siis edellytykset tilalle tuleville hankalammille, ei-hoidettavissa oleville bakteereille. Seuraukset voivat olla arvaamattomia.

– Kun vesivahinkoisia taloja on yritetty puhdistaa homeesta desinfektioaineilla, home on vain korvautunut toisilla, joskus entistä enemmän sienimyrkkyjä tuottavilla homelajeilla. Nuo myrkyt ovat sitten aiheuttaneet poskiontelotulehduksia, silmä-ärsytystä ja astmaa. On ajauduttu ojasta allikkoon. Joitakin desinfektioaineita on jouduttu jopa kieltämään.

Maaseutumainen elämäntyyli hyväksi

Ihmisen elinympäristön liiallista puhtautta ja siitä aiheutuvaa liian vähäistä kontaktia ympäristön bakteereihin on tutkimusten perusteella esitetty syyksi siihen, että erilaiset allergian muodot ja atooppiset taudit ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet runsaasti. Lumio avaa teorian taustalla olevia havaintoja.

– Kun tunkeutujabakteereja torjutaan kudoksista, siinä on keskeisessä osassa ihmisen veressä olevat solut ja niiden tuottamat aineet. Puolustuksemme solut alkavat hankkia kokemuksia heti syntymän jälkeen: aina, kun solulinja kohtaa jonkin tunkeutujan, kuten omaan bakteeristoon kuulumattoman bakteerin, se ohjelmoituu vastaisuudessakin tuhoamaan sen nopeasti aiheuttamalla tulehdusreaktion. Tällaisen tarpeellisen vastustuskyvyn kuuluisi alkaa elämän ensivuosista lähtien.

– Jos solulinja on ”alityöllistetty” ympäristön riskien torjunnassa, se suuntautuu toisella tavalla, nimittäin ympäristössämme – muun muassa ruoka-aineissa ja hengityksen mukana tulevassa siitepölyssä – olevia allergeeneja vastaan. Reaktio voi olla niin sanotusti ylilyönti. Normaali tulehdusreaktio siis ylikorostuu ja sama solulinja, joka tappaa bakteereita, aiheuttaakin astman.

Lumio viittaa muun muassa professori Tari Haahtelan Venäjän Karjalassa ja Suomen puolella läntisessä Karjalassa tekemään allergiatutkimukseen. Vaikka ihmiset jakavat kummallakin puolella rajaa samankaltaisen geneettisen perimän sekä geoklimaattiset olosuhteet, Suomessa on paljon enemmän astma- ja allergiasairauksia.

Selittävänä erona on pidetty sitä, että Venäjän Karjalassa hygienia on huonommalla tasolla ja ihmiset altistuvat nuoruuden kehitysvaiheessa enemmän ympäristön tavallisille mikrobeille.

– Haahtela on sanonut, että antakaa lasten möyriä maassa ja mullassa ja kynnenalusten olla likaisia. Ihmisen elimistö toimii parhaiten, kun se on luontaisessa kontaktissa ympäristön bakteereihin ja mikrobeihin samaan tapaan kuin vielä maaseudulla asuessamme.

Suomi hygieenisten maiden kärkeä

Vaikka luontainen altistuminen mikrobeille on hyväksi, liioitteluun ei ole syytä.

– Itsensä tahallisesta altistamisesta bakteereille ei tietenkään ole hyötyä. Yleinen hygieniahan on pelastanut meidät: sen paraneminen ja asumistiheyden harventuminen 1860-luvun teollistumisen jälkeen on vaikuttanut lapsikuolleisuuteen, ripulitautien tarttumiseen ja keuhkokuumeisiin paljon enemmän kuin antibiootit tai rokotukset. Tässä mielessä vauraus on ehdottomasti ollut siunaus, Lumio sanoo.

– Se, mitä tapahtuu, jos hygieenisyyden vie vielä nykyistä pidemmälle, on toinen asia. Bakteerikammo ja hysteerinen peseminen voivat mennä sairauden asteelle. Mikrobipelolle on tautiluokituksessa oma diagnoosinsakin. Jotkut ihmiset suurin piirtein linnoittautuvat muovipussiin asumaan välttääkseen mikrobeja.

Millainen sitten on riittävä perushygienia, jolla voi minimoida tartuntataudit?

– Keskimääräinen suomalainen siisteys on minusta oikein hyvällä tasolla ja riittävä. Koska Suomi on jo hygieenisten maiden kärkijoukossa, tiukempien yleisten suositusten antamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Se viidesosa väestöstä, joka on kaikkein pelokkainta, vetäisi meiningin ylikireäksi ja ne, jotka ovat joka tapauksessa huolettomia – pyöräilevät ilman kypärää ja puhuvat kännykkään ajaessa – eivät välittäisi. Tapahtuva muutos kohdistuisi ihan väärään väestönosaan.

– Ei sitä paitsi ole mitään näyttöä, että jos hygieniasuosituksia vedetään yleisellä tasolla kireämmälle, niin infektiot vähenisivät. Sairaaloissa tilanne on tietenkin aivan toinen.

"Kodissa desinfektioaineita ei tarvita mihinkään"

Kiristämisen sijaan höllääminen voisi olla joillekin tarpeen.

– Jos pelottavista bakteereista pyritään eroon lisäämällä kiivasta jynssäämistä, niin se on ehdottomasti väärä ja haitallinen strategia. Esimerkiksi kodin vessan lattioiden desinfioiminen siinä toivossa, että niin vähennetään mikrobien määrää ympäristössä, sisältää enemmän riskejä kuin teoreettisia hyötyjä. Bakteereita ja homesieniä on joka tapauksessa. Tällä tavalla vain luodaan uusia riskitilanteita eli tulee ihan eri lajeja, jotka voivat tuottaa ihmisille myrkyllisiä aineita. Mennään ojasta allikkoon, kuten aikaisempi hometaloesimerkki osoitti.

Lumio puhuu mieluummin siisteyden kuin varsinaisen hygieenisyyden puolesta.

– Kodissa desinfektioaineita ei tarvita mihinkään. Niistä ei ole mitään varmaa, osoitettua haittaa, muttei myöskään missään nimessä osoitettua hyötyä. Ne eivät korvaa tavallista puhtautta. Edes influenssaepidemioiden aikaan ei suositella desinfektioaineita, vaan yleisen puhtauden lisäämistä eli hihaan yskimistä ja käsien pesemistä ulkoa tullessa.

– Kyse on tavallisesta puhtaudesta, jota ei yritetä viedä pidemmälle millään uudella teknologialla. En missään nimessä suosittele kenellekään ”tappaa kodissa ja puutarhassa” -tyyppisiä aineita.

Elintavat osa puolustuksen perustaa

Se, kuinka hyvin tunkeutujabakteereilta onnistuu suojautumaan ja tartuntataudeilta välttymään, riippuu myös käsienpesua syvemmälle menevistä asioista.

– On hyvin selvästi osoitettu, että tupakoimattomuus, liikunta ja hyvä ravinto vähentävät ihmisen infektioriskiä. Ne vaikuttavat siihen, miten tehokas instrumentti immuunipuolustus perustaltaan on.

Äärimmäisen rankka fyysinen suorittaminen tai esimerkiksi työuupumuksesta tai ihmissuhdevaikeuksista kumpuava psyykkinen stressi sen sijaan moninkertaistaa hengitystieinfektioiden määrän.

– Eräässä tutkimuksessa verrattiin leskeytyneitä ihmisiä saman ikäisiin sekä samaa sukupuolta ja sosiaaliluokkaa edustaviin ihmisiin, jotka eivät olleet leskeytyneet. Havaittiin, että leskeytyneillä oli puolen vuoden aikana viisinkertainen määrä nuhakuumeita.

– Elimistön puolustuskykyä pystyy karaisemaan pitämällä elimistön hyvässä kunnossa hyvillä elintavoilla. Siihen eivät kuulu desinfiointiaineet, Lumio päättää.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mitä antibiooteille puolustuskykyisille bakteereille voi tehdä? Asiaa pohdittiin Huomenta Suomessa THL:n laboratoriojohtaja Jari Jalavan kanssa toukokuussa 2011. Katso video alta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.