Mainos

Viina oli ennen Suomessa suosittu lääke – lue, miksi!

Suomalaiset ovat lääkinneet viinalla vaivojaan vuosisatoja. Aina ei ollut muita vaihtoehtoja, mutta ei kansanlääkintä aivan hatusta vedettyä ole nykyäänkään.

Alkoholia on käytetty Suomessa lääkintänä 1500-luvulta lähtien, kun se ensin tuli tunnetuksi armeijan ja säätyläisten kautta.

– Sanonta kuuluu, että jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. Vanhassa suomalaisessa kansanlääkinnässä viinaa pidettiin yleislääkkeenä lähes kaikkiin tauteihin. Tieto siitä kulki suusta suuhun, filosofian tohtori Mervi Naakka-Korhonen kertoo.

Alkoholia käytettiin sekä sellaisenaan että yrtteihin tai muihin aineisiin sekoitettuna.

– Viinaa otettiin joko sisäisesti suun kautta tai hierottuna ulkoisesti suoraan iholle. On väitetty, että sekoittamalla viinaan tahmeita koivun nuppuja, kuminoita ja koiruohoja saadaan hyvä yleislääke kaikkiin tauteihin.

Yleismaailmallinen keksintö

Sitä, mistä ja milloin viinan käyttö kipuja helpottamaan alun perin lähti, on vaikea sanoa.

– Kyseessä lienee aika yleismaailmallinen keksintö, ei missään tietyssä paikassa tiettyyn aikaan tapahtunut väläys. Sotasairaaloissa viinaa annettiin aikoinaan kivun poistamiseen ja potilaan rauhoittamiseksi operaatiota varten melkoisia määriä. Se saattoi johtaa kipusokkiin, mutta jotainhan siinä tilanteessa piti käyttää, Naakka-Korhonen sanoo.

Viinaa ei käytetty niinkään nimenomaisiin tauteihin kuin kiputiloihin. Kuumeen ja flunssan hoidossa se oli varsin yleinen.

Ainoa toivo parantua

Miksi viinan käyttö lääkkeenä sitten oli niin suosittua?

– Suomen maantieteellinen laajuus, harva asutus, lääkäreiden vähyys ja hoitopiirien suuruus vaikeuttivat sairaanhoitoa. Vielä 1900-luvun alussa kansanparantajat ja kotikonstit olivat joidenkin syrjäseudulla asuvien ainoa toivo parantua, Naakka-Korhonen selittää.

Lääkintäoppaista luettiin lääkäreiden vaarattomina pitämiä niksejä.

– Tavoitteena oli saada ihmiset pärjäämään omillaan ennen pääsyä ammattilaisen hoitoon. Todellinen lääketieteen kehitys eteni suurin harppauksin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Lääketarjonta heikkoa

Viinan suosioon vaikutti myös se, että sitä oli hyvin saatavilla, kun taas lääketarjonta oli entisaikaan hyvin heikkoa.

– Rohtoja tehtiin muun muassa sammakoista, kastemadoista, käärmeistä, iilimadoista, hiiristä ja pääskysenpesistä. Jopa kuolleiden jauhettuja luita sekä ihmisten ja eläinten ulosteita ja virtsaa käytettiin. Kaikkein karmaisevimmat rohdot sekoitettiin viinaan, tai ainakin kyytipojaksi otettiin ryyppy.

– Nykyihmisellä menee pelkästä listan lukemisesta vatsa sekaisin, mutta kansa toimi sen ajan käsitysten mukaisesti.

Ei pelkkää hölynpölyä

Entä mitä mieltä Naakka-Korhonen on viinan lääkinnällisestä käytöstä nykyaikana?

– Jotkut kotikonstit voivat olla ihan järkiperäisiä. Esimerkiksi rommitoti vilustumiseen tai pieni tujaus konjakkia stressiin ja vatsakipuun toimivat monen mielestä vallan hyvin – mutta vain vähissä määrin nautittuna, jotta tulee rentoutunut olo.

Naakka-Korhonen sanoo, että kansanlääkintä elää virallisen terveydenhuollon rinnalla.

– Ne vuorovaikuttavat keskenään. Lääketiede on saanut lukuisia tehokkaita aineita kansanlääkinnästä. Vastaavasti monet kansanlääkinnässä käytetyt aineet, kuten kamfertti, etikka, viinit, konjakit ja erilaiset tipat on omaksuttu viralliselta puolelta.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.