Mainos

Verenpaine kannattaa mitata kotona eikä lääkärissä – hanki luotettava mittari

Verenpaineestaan saa todenmukaisemmat lukemat kotona kuin lääkärin vastaanotolla. Se edellyttää, että hankkii luotettavan mittarin ja noudattaa mittausohjeita.

Verenpaineen tarkkailuun tarkoitettuja kotimittareita on nykyään noin 600 000–700 000 suomalaisella. Sisätautien erikoislääkäri, THL:n tutkimusprofessori Antti Julan mielestä saisi olla useammallakin.

– Suurin piirtein kahden miljoonan suomalaisen verenpaine on enemmän tai vähemmän kohonnut. Tarvetta verenpaineen seurantaan on noin 1,5-2 miljoonalla henkilöllä, joista miljoona on jo lääkehoidon piirissä ja loput vielä ulkopuolella. Se, pitäisikö heillä kaikilla olla kotimittari käytössä, on toinen asia, mutta kotimittari on hyvä tapa tehdä tätä seurantaa, Jula sanoo.

Kotimittauksen keskeisin etu on, että toisin kuin tyypillisesti lääkärin vastaanotolla, kotona jännitys ei kohota verenpainetta.

– Mittaukset voidaan tehdä vakioiduissa ja rauhallisissa olosuhteissa. Ulkopuoliset häiriötekijät jäävät pois ja päästään paremmin mittaamaan todellista lepopainetasoa.

Selvää hyötyä on myös siitä, että mittauksia voidaan tehdä runsaasti eli suositusten mukaisesti vähintään neljänä päivänä niin, että sekä aamulla että illalla on kaksi mittausta.

– Kun mittauspisteitä on paljon, päästään arvioimaan mahdollista aamu- ja iltapaineiden välistä eroa sekä laskemaan keskimääräinen painetaso. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kotona mitattu keskimääräinen painetaso kuvaa sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta sekä sydän- ja verisuonitautiriskiä huomattavasti paremmin kuin vastaanotolla tehtävät mittaukset.

Tiesitkö?

Ihanteellinen verenpainealle 120/80 mmHg (millimetriä elohopeaa)
”Normaali verenpaine”120-129/80-84 mmHg
”Korkea normaali verenpaine”130–139/85­–89 mmHg
Kohonnut verenpaine140/90 mmHg tai enemmän

Isompi luku on systolinen eli yläpaine, pienempi luku diastolinen eli alapaine.

Amerikkalaiset ovat nimenneet verenpainevälin 120-139/80-89 mmHg prehypertensioksi. Ilman toimenpiteitä eli elintapamuutosta prehypertensio kehittyy hypertensioksi (verenpaine asteittain nousee).

Lähde: Käypä hoito –suositus. Kohonnut verenpaine

– Kotimittauksiin liittyy tietenkin riski, että ihmiset tekevät ja tulkitsevat mittauksia omalla tavallaan eivätkä välttämättä hakeudu hoitoon silloin, kun pitäisi. Valitaan vaikka se matalin verenpainearvo, jonka mukaan halutaan tulkita omaa tilannetta. Kuitenkin keskimääräinen verenpainetaso on se, joka ratkaisee hoidon tarpeen ja mahdolliset muutokset siihen. Hoidollisten päätösten tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisilla.

Vaarana on hurahtaa itsensä omalääkäriksi.

– Jotkut saattavat jäädä tekemään näitä mittauksia ihan päivästä toiseen niin, että elämä pyörii verenpaineen mittaamisen ympärillä. Näinhän ei saisi olla. On suositeltu, että hoidollisia muutoksia tehtäessä uusi painetaso arvioidaan muutamana päivänä mittaussarjan avulla ensin kuukauden kuluttua ja hoidon seurannassa kahden–kolmen kuukauden välein. Mittaamisesta ei saa tulla päätarkoitus.

Hanki luotettava mittari

Jula kehottaa suosimaan verenpainemittariostoksilla tunnettuja nimiä.

– Isot markkinajohtajat ovat luotettavia – suuri osa niistä. Sellaisen laitteen voi varsin luottavaisin mielin ostaa. Toki aina tulee tarkistaa, että laite on ollut puolueettomassa arvioinnissa ja täyttänyt testien kriteerit.

Tieto puolueettomissa testeissä hyväksytyistä ja hylätyistä verenpainemittareista löytyy Englannin hypertensioseuran sivuilta osoitteesta www.bhsoc.org sekä saksalaiselta sivustolta www.dableducational.org.

Kallein laite ei välttämättä ole sen parempi kuin halvempikaan.

– Ihan hyviä peruslaitteita saa tarjouksessa vähän alle sadalla eurolla. Useimmiten hintalisä muodostuu siitä, että laitteeseen on laitettu mukaan joitakin muita ominaisuuksia, esimerkiksi mittaustietojen taltiointia tai tulostus tietokoneelta.

Vaikka kauppojen hyllyiltä löytyy myös rannemittareita, vain olkavarsimittareita suositellaan.

– Osa rannemittareista ei tunnista oikeaa mittauskohtaa. Verenpaineen mittaushan tulee tehdä sydämen tasolla. Jos kättä roikottaa selvästi sydämen tason alapuolella, saadaan liian korkeita mittaustuloksia. Jos ranne on selvästi sydämen tason yläpuolella, saadaan liian matalia mittaustuloksia. Olkavarressa mittari on aina suurin piirtein sydämen tasolla, oli henkilö sitten makuulla tai istuvassa asennossa.

– Toinen asia on, että mitä kauemmas sydämen keskusosista mennään, sitä enemmän suonten ominaisuudet ja kunto voivat vaikuttaa mittaustulokseen. Optimaalisinta olisi, että pystyttäisiin mittaamaan niin sanottua sentraalista verenpainetta eli sitä painetta, joka vallitsee suuressa aortassa ihan sydämen jälkeen. Sentraalisella verenpaineella näyttäisi olevan tarkempi kyky erotella henkilöt, jotka ovat erityisen suuren valtimotautiriskin alla.

Sentraalista verenpainetta arvioivia laitteita on parhaillaan kehitteillä, mutta niiden yleistymistä ja markkinoille tuloa saataneen odotella vielä joitakin vuosia.

– Vielä enemmän aikaa menee siihen, että voidaan arvioida niiden ennustekykyä erotella riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua tästä on niin luotettavaa tietoa, että voidaan sanoa, onko uudempi menetelmä selvästi parempi kuin vanhempi.

Huomio mansetin kokoon

Tällä hetkellä kotimittareiden toiminta perustuu oskillometriseen tekniikkaan. Mansetit ja niissä olevat anturit tunnistavat pulssiaallon edetessä tulevat värähtelyt. Kun mansettiin lisätään painetta ja alapaine saavutetaan, virtaus alkaa muuttaa muotoaan. Kun yläpaine saavutetaan, virtaus lakkaa täysin.

– Mittausmenetelmä pyrkii sitten omalla matemaattisella algoritmillaan laskemaan, mitkä ovat ylä- ja alapainetasot, Jula sanoo.

Kun mittalaitteen hankkii, on tärkeää huomioida, että mansetti on olkavarren ympärysmittaan nähden oikean kokoinen.

– Yleensä mittareiden yhteydessä tulee normaali aikuiskokoinen mansetti. Suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin vähän ylipainoista kansaa, mikä tarkoittaa myös sitä, että olkavarren ympärysmitta on helposti vähän suuri. Silloin se normaali aikuisten mansettikoko on liian pieni.

– Jos mittaa liian pienellä mansetilla, saadaan hieman liian korkeita painelukemia. Melkein puolet suomalaisista miehistä ja 30 prosenttia naisista tarvitsee sen isomman mansetin, Jula neuvoo.

Kotimittarin luotettavuus pitää tarkistaa kahden vuoden välein.

– Aikaisemmin joissakin mittareissa oli mahdollisuus kalibroida eli muuttaa nollapistettä ja mittapisteitä, mutta automaattimittareiden kohdalla sitä mahdollisuutta ei ole. Silloin vain yksinkertaisesti tarkistetaan, että mittalaite toimii hyvin, paineanturi on mekaanisesti kunnossa eivätkä letkut vuoda.

– Myyjien pitäisi pystyä kertomaan ostajille, missä mittareiden tarkistukset tehdään. Siihen tarvitaan tarkkuusmittarit.

Lähteenä haastattelun lisäksi: Suomen Lääkärilehti 24/2013 (Johansson ja Jula)

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.