Mainos

Vankilapsykologi: Tämä on usein väkivallantekojen takana

Useat vangit istuvat kaltereiden takana äkkipikaistuksissa tehdyn väkivallanteon vuoksi. Vankilapsykologi Pertti Hakkarainen kertoo, mistä viha kumpuaa ja miten sen voi saada aisoihin.

Pertti Hakkarainen toimii psykologina Helsingin vankilassa ja on päivittäin tekemisissä vankien kanssa. Tapaamiset ovat hyvin erilaisia. Yksilötyössä keskitytään vangin psyykkiseen hyvinvointiin tai elämänmuutokseen. Ryhmämuotoisissa tapaamisissa puhutaan muun muassa päihteiden käytöstä.

– Yleensä psykologin tehtävänä on kuunnella sekä auttaa ymmärtämään ja muuttumaan, Hakkarainen toteaa.

Hakkarainen tapaa myös väkivaltarikoksista tuomittuja vankeja. Hän on joutunut 15 vuotta kestäneen uransa aikana vain kerran tosissaan vaaralliseen tilanteeseen, jossa vanki uhkaili häntä fyysisellä väkivallalla. Hakkarainen selvisi tilanteesta vahingoitta, puhumalla.

Tekoja kadutaan

Väkivallanteoista osa on tehty harkitusti, mutta Hakkaraisen mukaan huomattavasti yleisempää on impulsiivinen väkivalta. Henkilö ei kestä häneen kohdistuvaa loukkausta ja reagoi siihen väkivaltaisesti. Päihteillä on myös osuutta asiaan.

– Se miten syvästi hermot menee, ja kuinka päihtynyt henkilö on, näkyy siitä, miten silmitöntä väkivalta on. Monen on vaikea erityisesti päihtyneenä hillitä itseään, ja pinna palaa herkästi, Hakkarainen sanoo.

Väkivaltarikolliset yleensä katuvat tekojaan. He myös toteavat, että se oli ainoa tapa toimia siinä tilanteessa.

– Jos istuu vankilassa kymmenen vuoden tuomiota, ei ole helppo sanoa, että olisi voinut tehdä toisin. Sehän on sama kuin myöntäisi, että joltain on mennyt henki väärän valinnan seurauksena, Hakkarainen pohtii.

Lapsuuden kokemukset vaikuttavat

Äkkipikaistuksissa tehdyt väkivallanteot ovat ajaneet monet kaltereiden taakse. Näillä henkilöillä on yleensä karmaiseva tausta ja heitä on laiminlyöty lapsena.

– Hallitsemattoman vihan taustalla on usein, että tietyn tapahtuman tai toiminnan kautta vahingoitetun lapsen kokemus tulee kosketetuksi, ja siitä kokemuksesta halutaan pois. Tämä prosessi ei useimmiten ole tietoinen, vaan vain kokemuksen sietämättömyys koetaan, Hakkarainen selventää.

Vangit voivat saada apua vihanhallintaan esimerkiksi keskustelemalla psykologin kanssa yksityisesti. Sen lisäksi on olemassa suuttumuksen hallinta -ryhmä, jossa hillintää opetellaan.

Vanki voi osallistua myös vuoden kestävään terapiaan, jossa käsitellään hänen omaa väkivaltaansa ja mietitään, mitkä tuntemukset ovat johtaneet hänen toimintatapoihinsa.

– Jokainen tuntee vihaa. Kyse onkin vain siitä, miten sen hallitsee, Hakkarainen muistuttaa.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.