Mainos

Turistiripuli on matkailijan yleisin terveysongelma

Turistiripuli ja hengitystieinfektiot ovat suomalaisten turistien yleisimpiä matkasairauksia, mutta vaarallisempia ja harvinaisempia tuliaisia saattaa matkaan tarttua, osoittaa Helsingin yliopistossa 19.9. tarkastettava väitöstutkimus.

Lääketieteen lisensiaatti Heli Siikamäen väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisten matkailijoiden yleisimpiä terveysongelmia matkan aikana ovat infektiot, erityisesti turistiripuli ja hengitystieinfektiot. Useimmin matkailija sairastuu Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja itäisen Välimeren maissa, sekä Aasiassa.

– Terveysneuvontaa olisi kaukomaille matkaavien lisäksi syytä antaa myös Etelä-Eurooppaan suuntaaville, Siikamäki huomauttaa.

Matkan jälkeisen kuumeen syyt moninaisia

Siikamäki selvitti tutkimuksessaan myös matkan jälkeen ilmenevän kuumeen syitä. Tutkimusaineistona oli 462 kuumepotilasta, jotka olivat palanneet malaria-alueilta ja olivat hoidettavana Meilahden päivystyspoliklinikalla vuosina 2005–2009.

Matkan jälkeisen kuumeen yleisimmät syyt olivat ripulitauti (27 prosenttia), kuumeinen yleisinfektio (15 prosenttia) ja hengitystieinfektio (15 prosenttia). Potilaista 26 prosentilla todettiin potentiaalisesti henkeä uhkaava sairaus.

Sepsis, eli verenmyrkytys, osoittautui yhtä yleiseksi kuin malaria. Verenmyrkytystä oli viidellä prosentilla ja malariaa neljällä prosentilla tutkituista. Kymmenen prosenttia potilaista sai useamman kuin yhden diagnoosin.

– Kuumeilevan matkailijan perustutkimuksiin sairaalassa tulisi tulosten perusteella kuulua malarianäytteiden lisäksi veriviljely, influenssapikatesti ja HIV-testi, Siikamäki sanoo.

Malariariskissä erityisesti kotimaassaan vierailevat maahanmuuttajat

Tartuntarekisteriin on vuosina 1995–2008 kirjattu 484 malariatapausta, joista suurin osa oli peräisin Afrikasta. Potilaista 42 prosenttia oli ulkomaalaista syntyperää, heistä 89 prosenttia oli saanut malariatartunnan synnyinseudullaan.

Vuosina 2003–2011 Suomessa todettiin 265 malariatapausta. Tapausten taustatiedoista kävi ilmi, että yli puolet oli syntynyt malaria-alueella, mutta tutkimushetkellä lähes 90 prosenttia heistä ei enää asunut malaria-alueella.

– Entisessä kotimaassaan vierailevat maahanmuuttajat ovat selvästi malarian riskiryhmä, joten heille tulisi erityisesti suunnata matkailuneuvontaa, Siikamäki sanoo.

Neljä prosenttia falciparum-malarian saaneista oli taustatietojen mukaan käyttänyt asianmukaista estolääkitystä. Tarkastushaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, ettei lääkettä ollut otettu ohjeen mukaan.

– Käytössä olevia suositeltuja estolääkeitä ohjeiden mukaisesti otettuna voidaan edelleen pitää tehokkaina malarian ehkäisyssä, Siikamäki arvioi.

Lähde: Helsingin yliopisto

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.