Mainos

Tunnistatko skitsofrenian oireet?

Moni yhdistää skitsofreniaan tyypillisesti kuulo- ja näköharhat. Psykiatrian professori Jarmo Hietala perehdyttää sairauden oireisiin.

– Kuten kaikki psykiatriset diagnoosit, skitsofrenia on määritelmän mukaan oireyhtymä. Siitä puhutaan myös psykoosisairauden eräänä muotona. Kun on tiettyjä oireita tietyn aikaa, seuraa tutkimukseen ja kliiniseen kokemukseen perustuva, tautiluokituksen mukainen diagnoosi, Jarmo Hietala sanoo.

Skitsofrenian oireet voidaan jakaa neljään ryhmään eli niin sanottuun oiredimensioon. Niitä ovat psykoosioireet, negatiiviset oireet, kognitiiviset oireet sekä mielialaoireet.

– Psykoosioireita ovat harhaluulot ja hallusinaatiot. Ihminen saattaa kuulla asioita, joita muut eivät kuule tai nähdä asioita, joita muut eivät näe.

Yksi psykoosin psykologinen määritelmä on, että oman minän rajat alkavat falskata.

– Ei oikein enää tiedetä, mikä tulee itsestä ja mikä ulkopuolelta.

– Äänten kuulemiseen on sellainen teoria, että se olisi tavallaan väärin tulkittua sisäistä puhetta. Me kaikkihan pystymme kuvittelemaan puhuvamme jotain. Psykoosissa ihminen kuvittelee tuon oman puheen tulevan jostakin ulkopuolelta jonkun muun lähettämänä tai puhumana. Todellisuustaju pettää ja ihminen uskoo, että joku lähettää hänen päähänsä ajatuksia, ja hän toimiikin sitten niiden ajatusten mukaan.

Hietala sanoo, että ohimenevät psykoosin kaltaiset kokemukset eivät ole väestötasolla mitenkään harvinaisia.

– Ihminen voi esimerkiksi kuulla, että ovikello soi, vaikka se ei soinutkaan – silloin terve ihminen pelästyy, että huh, mitäs tuo oli. Kun ihminen tietää, että siellä ei oikeasti ollut ketään, se ei oikeastaan tarkoita mitään. Psykoosissa ihminen sen sijaan on täysin vakuuttunut, että joku oli tulossa, ja nyt se joku kyttää rappukäytävässä.

– Joillakin on tosi hankala taudinkuva ja voi mennä kuukausitolkulla, että psykoosi asettuu. Toisilla tilanne palautuu parissa viikossa aika lähelle sitä, mitä se oli ennen psykoosia.

Osalla vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa

– Niin sanotuilla negatiivisilla oireilla tarkoitetaan sitä, että ihmiseltä puuttuu jotakin, mitä pitäisi olla. Tyypillisesti potilaan tunne-elämä saattaa olla latistunut. Tunnekirjo on laimeampi. Lisäksi voi ilmetä tietynlaista päämäärättömyyttä: ihminen periaatteessa tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta ei oikein saa aikaiseksi vaan ikään kuin ajelehtii, Hietala kertoo.

Kognitiiviset oireet näkyvät tiedon käsittelyssä. Sairastuneella voi olla vaikeuksia esimerkiksi muistin tai toiminnanohjauksen kanssa.

– Annetut ohjeet eivät pysy muistissa tai strategian muuttaminen ei onnistu, kun pitäisi ratkaista jokin ongelma. Asioiden prosessointinopeus keskimäärin on alentunut.

– Nykyään kognitiivisiin oireisiin luetaan myös sosiaalisen kognition ongelmat, osalla potilaista nimittäin on vaikeuksia lukea sosiaalisia vihjeitä. Vuorovaikutustilanteissa saattaa tulla ”takkiin”, kun ei ymmärretä muiden ihmisten aikeita ja ajatuksia.

Mielialaoireet ilmenevät masentuneisuutena ja ahdistuksena.

– Psykoosihan on aina erittäin ahdistava kokemus. Jos harhamaailma on hyvin voimakas, potilas voi olla miltei paniikissa, Hietala sanoo.

– Masennusoireita esiintyy suurin piirtein puolella potilaista, usein taudin pahenemisen yhteydessä. Skitsofreenikoilla on kohonnut itsemurhariski, ja noin viisi prosenttia sairastuneista päätyy itsemurhaan jossakin vaiheessa elämäänsä. Näiden tapausten määrä on tosin vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana samaan tahtiin kuin väestössä muutenkin.

”Sairaus menee läpi yhteiskuntarakenteen”

Näkeekö ihmisestä päällepäin, että tämä sairastaa skitsofreniaa?

– Jos akuutisti oireilee, niin joistakin potilaista voi sen päätellä, mutta valtaosalla sairaus ei näy mitenkään päällepäin. Ennen lääkitys aiheutti pitkälle näkyviä liikeoireita, enää ei niinkään. Potilas saattoi olla kovin jäykkä, jähmeä ja ilmeetön, mikä johtui siitä, että aikoinaan skitsofrenialääkkeitä käytettiin aika isoina annoksina.

– Periaatteessa skitsofreniaan voi sairastua kuka tahansa. Alemmissa yhteiskuntaluokissa skitsofreniaa on hieman enemmän, mutta kyllä sairaus menee läpi yhteiskuntarakenteen. Osa potilaista on aivan huippuälykkäitä ja menestyviä.

Skitsofrenia voi jo sanana pelottaa ihmisiä. Onko se perusteltua: ovatko skitsofreenikot esimerkiksi muita väkivaltaisempia?

– Skitsofreniapotilailla on kohonnut väkivaltariski, mutta se selittyy hyvin pitkälti päihteiden käytöllä. Päihteet lisäävät väkivaltaisuuden riskiä missä tahansa ihmisryhmässä, Hietala sanoo.

– Valtaosa potilaista on itse asiassa syrjäänvetäytyviä ja arkoja. Olen itse hoitanut psykoosipotilaita ja tehnyt psykoositutkimusta psykoosien hoidossa noin 25 vuotta, enkä ole joutunut oikeastaan lainkaan väkivaltatilanteisiin.

Kuva: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.