Mainos

Tunnetko suusyövän oireet? Tauti etenee vaarallisen nopeasti

Suusyövän hälytysmerkki on selittämätön haavauma, joka ei parane parissa viikossa. Taudin voi havaita helposti esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla. Jos diagnoosi tehtäisiin aikaisin, suusyöpään kuolisi paljon nykyistä vähemmän ihmisiä.

Suusyöväksi luetaan kielessä, poskien limakalvoilla, suulaessa, suupohjassa, ikenissä ja huulissa esiintyvät syövät. Valtaosassa tapauksista ensimmäinen oire on kivuton haavauma. 

– Kipu tulee mukaan, kun syöpäkasvain kasvaa ja infektoituu. Alkuvaiheessa haavauma ei useinkaan ole kivulias, professori ja ylilääkäri Christian Lindqvist HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikalta sanoo.

Suinkaan kaikki suussa esiintyvät haavaumat eivät myöskään ole syöpää.

– Haavaumalle pitää aina löytyä jokin selitys. Hyvin usein taustalla on jokin mekaaninen ärsytys, esimerkiksi hampaan paikan reunan tai proteesin hankaaminen. Tavallisimmat haavat suussa ovat tarkkarajaiset aftat, mutta ne paranevat pääsääntöisesti hyvin nopeasti. Lääkäriin pitää mennä, jos mekaaniset syyt on eliminoitu, haavaumalle ei löydy muuta selitystä tai se ei parane noin kahdessa viikossa.

– Tietysti on muistettava, että haavauma nuorella, terveellä, tupakoimattomalla ja alkoholia kohtuullisesti nauttivalla henkilöllä on eri asia kuin haavauma tupakoivalla ja runsaasti alkoholia käyttävällä kuusikymppisellä. Iäkkäämpi henkilö on syövän suhteen selvästi riskipotilas, nuoret pääsääntöisesti eivät.

Suun sisäiset syövät yleistyvät

Suusyöpään sairastuvuus näyttäisi vähentyneen Suomessa, mutta se johtuu nimenomaan huulisyövän vähenemisestä. Suun sisäiseen syöpään sairastuu yhä enemmän ihmisiä niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.

– Suomessa todetaan noin 400 uutta suusyöpätapausta vuodessa. Suurin osa potilaista on ikääntyneempiä. Nuorilla suusyöpä on suhteellisen harvinainen tauti, Christian Lindqvist sanoo.

Huulisyövän väheneminen johtuu siitä, että sen riskitekijät – tupakointi ja ulkotyö sekä niiden yhdistelmä – ovat selvästi vähentyneet. Suun sisäisen syövän yleistyminen sen sijaan on jonkinlainen arvoitus.

– Siitä on esitetty montakin arviota. On esimerkiksi arvioitu, että jopa kolmasosa suusyövistä saattaisi olla HPV-papilloomaviruksen aiheuttamia. Myös väestön keski-iän nousu selittää tapausmäärän nousua, mutta ei kokonaan. 

Suusyöpä voi ilmoittaa itsestään muutenkin kuin haavaumalla.

– Joskus ensimmäinen oire on, että hammasproteesi ei istu samalla tavalla kuin aiemmin. Joskus syljeneritys lisääntyy tai puhe muuntuu.

Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi hampaiden heiluminen, särky tai verenvuoto suusta. Jos syöpä on levinnyt, kaulalla tai leuan alla voi tuntua kyhmy.

Useimmiten suusyövän pystyy näkemään paljaalla silmällä. Oma tarkistus ei kuitenkaan ole riittävä, sillä peilin lisäksi suun perusteelliseen tutkimiseen tarvitaan hyvä valaistus, syljen poistava imu sekä avustava henkilö pitämään poskea tai kieltä loitolla.

– Hammaslääkärin vastaanotolla on ihan optimaaliset olosuhteet suuontelon helppoa tutkimista varten, Lindqvist sanoo.

– HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikalla, jossa hoidetaan kaikkia tämän alueen suusyöpäpotilaita, enemmistö potilaista tulee hoitoon juuri hammaslääkäreiden lähetteillä.

Diagnoosi usein vasta myöhään

Suusyövän ongelmana on myöhäinen toteaminen.

– Keskimääräinen aika potilaan havaitsemasta oireesta diagnoosiin on ollut asiaa tutkittaessa noin 20 viikkoa. Se on aivan liian pitkä aika huomioiden tämän taudin luonne, Lindqvist sanoo.

– Jos kaikki syövät saataisiin kiinni T1-asteessa eli silloin, kun kasvain on suurimmalta läpimitaltaan alle kaksi senttimetriä, ennuste olisi huomattavan paljon parempi kuin se tällä hetkellä on. Valitettavasti merkittävä osa tapauksista löydetään paljon suurempina, jolloin ennuste ei pääasiassa ole hyvä. Suusyöpä leviää melko äkkiä imusolmukkeisiin kaulalle ja leuan alle, ja silloin tauti saattaa karata käsistä.

Viiden vuoden päästä diagnoosista 53–70 prosenttia suusyöpäpotilaista on hengissä.

– Mutta se riippuu todella merkittävästi siitä, missä vaiheessa tauti on todettu. Jos kasvain on alle kaksi senttiä läpimitaltaan, kutakuinkin yli 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden päästä. Mitä isompi kasvain on, sitä huonompi tilanne.

Ensisijainen hoito leikkaus

Suusyöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkaushoidolla. Pidemmälle kehittyneessä taudissa annetaan lisäksi sädehoitoa tai sytostaatteja.

– Toistaiseksi kirurgia on suusyövän parantavassa hoidossa kaiken A ja O. Leikkauksissa pyritään poistamaan kasvainkudos niin täydellisesti kuin mahdollista. Se on tietysti ongelmallista tällaisella alueella, jossa aika pienikin kudospuutos voi johtaa jonkinasteiseen toiminnalliseen tai esteettiseen haittaan, Christian Lindqvist kertoo.

Poistettava kudos pyritäänkin välittömästi korvaamaan omasta kehosta otettavalla muulla kudoksella, mikäli toiminnallinen tai ulkonäöllinen haitta on riskinä. 

 – Tilanne on eri kuin jos syöpä olisi vaikka suolessa tai mahalaukussa, sillä niistä pystytään poistamaan aika suuriakin osia ilman, että suurempaa haittaa aiheutuu. Suun alueella tilanne on toinen.

Varhainen diagnostiikka on tärkeää kaikissa syövissä, mutta suusyövässä siihen olisi myös hyvät edellytykset.

– Kuten sanottu, hyvissä olosuhteissa suuontelo on helppo tutkia. Näin ollen olisi kaikki mahdollisuudet siihen, että myös ihan alkuvaiheet saataisiin kiinni. Tilanne on ihan eri kuin vaikka paksusuolensyövässä, joka vaatii aina jonkinlaista tähystystä, jota taas on vaikea järjestää avoterveydenhuollossa.

Lindqvist suositteleekin pitämään kiinni vuosittaisista tarkistuskäynneistä hammaslääkärillä.

– Hammaslääkäreiden koulutuksessa painotetaan, että jokaiselta potilaalta on tutkittava hampaiden ja ikenien lisäksi suun limakalvot sekä tunnusteltava käsin leuanalus ja kaulan imusolmukkeet. Se kuuluu ihan perustutkimukseen.

Limakalvoilta voi löytyä myös sellaisia sairauksia, jotka eivät ole syöpiä, mutta jotka on kuitenkin rekisteröitävä.

– Jotkut limakalvosairaudet ovat syövän esiasteita tai ainakin lisäävät syöpäriskiä. Sellaisia ovat esimerkiksi leukoplakia, erytroplakia ja punajäkälä, joka on melko tavallinen suun limakalvon sairaus. 

Suun terveys vaikuttaa koko terveyteen

Erikoishammaslääkäri Kaija Hiltunen kertoi hampaiden hoitamatta jättämisen seurauksista sekä oikeista keinoista puhdistaa hampaat Studio55.fi-lähetyksessä toukokuussa 2016.


Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.