Mainos

Terveystieteen tohtori: Tämä vakava sairaus voikin olla borrelioosia

Punkin puremasta leviävä borrelia-bakteeri voi aiheuttaa neurologisia oireita. Tapaukset saatetaan diagnosoida virheellisesti esimerkiksi Parkinsonin taudiksi.

Terveystieteen tohtori ja tutkija Soile Juvonen on tutkinut pitkään puutiaisten eli kansankielellä punkkien välittämiä infektioita. Niistä merkittävin on borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi.

Useille neurologisille sairauksille, kuten Parkinsonin taudille, tyypillisten oireiden taustalta voi löytyä borrelia-bakteeri. Myös muut bakteerit ja virukset voivat kuitenkin olla oireiden taustalla. Se tiedetään, että esimerkiksi punkinpureman välityksellä ihminen voi saada elimistöönsä lukuisia eri taudinaiheuttajia.

– Borrelioosissa onkin, useiden tutkijoiden mielestä, useimmiten kyse monimikrobiongelmasta. Erityisen paljon löytyy tutkimuksia borrelia-bakteerin mahdollisesta yhteydestä MS-, ALS- ja dementian tai Alzheimerin tauteihin, Juvonen kertoo.

Eräässä vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys spirokeetta-bakteerien ja dementian välillä. Koska antibioottihoitoja ja tulehduksia hillitseviä hoitoja on saatavilla, voidaan dementiaa pyrkiä tutkijoiden mukaan hoitamaan samalla tavoin kuin kuppaa.

Oireiden syytä ei selvitetä perusteellisesti

Borrelia-bakteerin aiheuttamia neurologisia oireita kutsutaan neuroborrelioosiksi. Suuressa osassa eurooppalaisista borrelioositapauksista esiintyy neurologisia oireita.

Kun ihmiselle tulee vapinaa, jäykkyyttä ynnä muita oireita, hän saa yleensä oireidenmukaisen diagnoosin ja hoidon. Harvoin edes tutkitaan esimerkiksi borrelia-bakteerin yhteyttä oireisiin.

– Yhtenä ongelma on se, että tyydytään hoitamaan oiretta, eikä pyritä missään vaiheessa selvittämään perusteellisesti, mikä oireiden aiheuttaja voisi olla, Juvonen toteaa.

Borrelia-bakteerin aiheuttamia kuolemantapauksia on raportoitu lukuisia. Borrelia-bakteerin osuutta potilaan oireisiin ja kuolemaan ei normaalisti kuitenkaan selvitetä, mikäli omaiset eivät sitä nimenomaan vaadi.

– Kuolemansyytutkimuksissa saatetaan esimerkiksi todeta aivoinfarkti. Jos asiaa tutkittaisiin tarkemmin, saatettaisiin huomata, että aivoinfarktin on aiheuttanut borrelia-bakteeri, Juvonen selvittää.

Asiasta on olemassa myös suomalainen potilastapaus jossa lopullinen kuolinsyy oli neuroborrelioosiin liittyvän verisuonitulehduksen aiheuttama aivoinfarkti. Asiaa lähdettiin selvittämään nimenomaan omaisten vaatimuksesta.

Hoidetaan antibiooteilla

Juvosen kollega Australiasta kysyi muilta tutkijoilta neuvoa seuraavaan erikoiseen tapaukseen. Mies oli sairastanut Parkinsonin tautia yli kymmenen vuotta. Hän joutui toisen syyn takia vatsaleikkaukseen. Hänelle annettiin ennen leikkausta suonensisäisesti infektioriskin vuoksi antibioottia.

Hoidon aikana, monen vuoden jälkeen, potilaan Parkinson oireet hävisivät nopeasti. Hän alkoi kääntyä, puhua, nauraa, kirjoittaa ja liikkua.

– Borrelioosin hoidossa käytetään antibiootteja. Taudin vaiheesta ja oireista riippuen hoito on joko suun kautta otettavaa tai suonensisäistä antibioottia, Juvonen selvittää.

Monien potilaiden kohdalla nykyiset antibioottihoidot eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Oireiden jatkuminen tai diagnostiikkaan liittyvät ongelmat ovat pakottaneet monet etsimään apua ulkomailta. Useiden kohdalla se on merkinnyt matkustamista esimerkiksi Saksaan, jossa toimii muutamia borrelioosiklinikoita.

Kannattaisi ainakin harkita

– Eräs suomalainen mies otti minuun yhteyttä koska hänellä oli Parkinsonin tauti. Kerroin borrelia-bakteerin mahdollisuudesta. Hän teetti borreliatestit, ja vaikka virheellisiä negatiivisia testituloksia esiintyy suhteellisen usein, hänen kohdallaan testit olivat positiiviset, Juvonen kertoo.

Toinen neurologeista otti asian vakavissaan ja aloitti nopeasti suonensisäisen antibioottihoidon. Maailmalla joillakin klinikoilla antibioottihoitoa jatketaan niin kauan kunnes oireet ovat poissa. Suomessa hoidonsaanti, varsinkaan pitkien tai yhdistelmäantibioottihoitojen, ei ole itsestään selvää.

Suomessa todetaan vuodessa noin 1 400 borrelia-bakteeritapausta. Ruotsissa vastaava virallinen luku on 10 000, mutta on todennäköistä, että tapauksia on 30 000–40 000. Suomessa tapauksia on varmasti enemmän, mutta tapauksia ei raportoida systemaattisesti.

Amerikkalainen tutkija tutki Alzheimeriin kuolleilta henkilöiltä otettuja aivoleikkeitä. Kahdeksasta leikkeestä seitsemässä oli borrelia-bakteeria.

– Borrelia-bakteerin mahdollinen osuus neurologisiin sairauksiin tulisi ottaa huomioon, Juvonen toteaa.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.