Mainos

Tämän takia Lääkäriliitto vastustaa armokuolemaa

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve selvittää lääkäriliiton kantaa armokuolemaan. Mitä ajattelevat he, jotka joutuisivat eutanasian toteuttamaan?

Suomen lääkäriliitto vastustaa aktiivista eutanasiaa. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälveen mukaan syy on, että lääkärin suorittaman armokuolema on lääkärin etiikan vastaista.

– Lääkärin tehtävä ei ole pyrkiä surmaamaan vaan parantamaan, Pälve toteaa.

Jos potilasta ei pystytä parantamaan, lääkärin tehtävä on lievittää tämän kipuja ja kärsimystä.

Eettiset ohjeet päivitetään

Armokuolemakysymys, kuten muut eettiset aiheet, nostetaan pöydälle tasaisin väliajoin Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa. Koska lääketiede ja maailma muuttuvat, täytyy myös ohjeita päivittää.

Lääkäriliitto on parhaillaan uudistamassa Lääkärin etiikka -kirjaa. Vanhaan opukseen lisätään päivitettyjä ohjeita. Edellinen kirja on vuodelta 2005.

– Myös eutanasiaa on käsitelty. On mietitty, onko tarvetta ottaa uusia avauksia, kun lääketiede kehittyy, Pälve kertoo.

Lääkäriliitto on kuitenkin sitä mieltä, ettei heidän kantaansa armokuolemaan ole syytä muuttaa.

Pälveen mielestä eutanasiakeskustelu on sinällään tarpeellista. On nimittäin olemassa yksittäisiä tilanteita, joissa kuolema on kovin raskas potilaalle ja omaisille.

– Olisi kuitenkin hoidettava kaikille ensin mahdollisuus hyvään saattohoitoon. Ja ihmisen tulisi nykyistä paljon useammin voida kuolla kotona läheisten läsnä ollessa, Pälve summaa.

Armokuoleman ongelmat

Pälveen mukaan eutanasian kannattajat kuvittelevat poistavansa ongelman, jos eutanasia sallittaisiin. Se vain siirtäisi ongelmaa ja aiheuttaisi päänvaivaa niille, jotka joutuisivat eutanasian suorittamaan.

– On helpompi ottaa kantaa, kun ei joudu tekemisiin toimijan penkillä, Pälve huomauttaa.

Pälveen mukaan armokuolemakeskusteluissa on unohdettu pohtia sitä vaihtoehtoa, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan tai sattuu väärinkäsitys.

Yksittäiset potilaat ja omaiset ovat sanoneet, että heidän luottamuksensa lääkäriin, terveydenhuoltoon ja hoivahoitoon kärsii, jos he tietävät näiden toimijoiden myös surmaavan potilaita.

– Yksittäiselle vanhukselle saattaa myös tulla tunne, että hän ei ole enää hyödyksi, ja näkee, että hänen tulisi sen takia lähteä pois, Pälve sanoo.

Kysymyksiä herättää myös esimerkiksi se, miten arvioidaan riittävän kärsimyksen määrä aukottomasti. Miten puntaroidaan ja kuka puntaroi toisaalta fyysisen ja toisaalta henkisen kärsimyksen? Kun potilasta on yritetty auttaa, missä vaiheessa arvioidaan, että auttaminen lopetetaan?

Lääkäriä tai omaista voi jäädä kalvamaan ajatus, että surmattiinko potilas kuitenkin liian aikaisin.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.