Tämä elintärkeä taito kaikkien on osattava

Ensiaputaito pelastaa ihmishenkiä, joten se on syytä opetella. Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksen päällikkö Henna Korte kertoo, mitä ensiapua kaikkien olisi osattava antaa. Lisäksi hän varoittaa tekemästä pahinta virhettä silloin, kun hätätilanne osuu oikeasti kohdalle.

– Perusensiaputaito kiteytyy sanaan hätäensiapu. Se on hengen pelastavaa ensiapua, Henna Korte sanoo.

– On tärkeää osata tiedostaa, että ihminen tarvitsee apua.

Kun kohtaat maassa makaavan henkilön, tarkista, onko hän hereillä. Mikäli henkilö ei herää, on soitettava hätäkeskukseen.

Hätäpuhelun aikana päivystäjä kysyy kysymyksiä esimerkiksi potilaan tilasta ja sijainnista ja opastaa elvytyksen antamisessa.

30 painelua, kaksi puhallusta

Tajuton tulisi kääntää kylkiasentoon siten, että hengitystiet pysyvät auki. Jos potilas ei hengitä, aloitetaan elvytys.

Painelu kohdistetaan rintalastan puolivälin tienoille, kohtisuoraan alaspäin. Omat kädet pidetään suorina ja päällekkäin, ja painelu toistetaan 30 kertaa. Painelua seuraa kaksi puhallusta suusta suuhun.

– Rytmi on aika nopea: vähintään 100 kertaa minuutissa, mutta ei kuitenkaan yli 120 kertaa, Henna neuvoo.

– Sitten sulje sieraimet ja kohota leuasta. Rauhalliset, yhteensä noin viisi sekuntia kestävät kaksi puhallusta tehdään puhaltaen juuri sen verran ilmaa, että rintakehän liike näkyy.

Painelua ja puhalluksia jatketaan niin kauan, kunnes ammattiapu saapuu paikalle. Potilaan aivot kärsivät pysyviä tuhoja jo 4–6 minuutissa ilman happea, joten elvytys on syytä aloittaa empimättä.

– Painelupuhalluselvytys ostaa lisäaikaa potilaalle. Mitä nopeammin elvytys aloitetaan, sitä parempi. Paras tilanne on silloin, kun joku näkee että toinen tuupertuu, Henna sanoo.

Jo sillä voi pelastaa tajuttoman ihmisen hengen, että avaa hengitystiet esimerkiksi kääntämällä potilaan kylkiasentoon. Myös monta kolarikuolemaa olisi voitu välttää, jos olisi tajuttu vain nostaa yhä autossa istuvan uhrin päätä: leukaa kohottamalla kieli saadaan nousemaan tukkimasta nielua.

– Se on äärimmäisen helppo toimenpide, joka pelastaa ihmishenkiä, Henna huokaa.

Auttamisrohkeutta, suomalaiset!

– Suomessa on luvattoman paljon tapauksia, joissa on vain kävelty ohi. Meidän auttamisrohkeutemme saisi olla korkeampi, Henna herättelee.

Hän kuvaa, kuinka esimerkiksi Helsingin kaduilla kävellään helposti maahan tuupertuneen kanssaihmisen ohi, vaikka pitäisi pysähtyä ja soittaa apua.

Tosipaikan tullen kylkiasennon oikeaoppisuudella tai tarkalla paineluasennolla ei ole juuri väliä, eikä Henna osoittele auttajien mahdollisia virheitä. Hänen mukaansa ainoa mahdollinen virhe ensiavussa on se, että ei yritetä auttaa ensinkään.

– Se, että yrittää parhaansa, on loistavaa. Virhe on se, että me emme rohkene auttaa.

Henna itse on osunut ensimmäisenä esimerkiksi kolaripaikalle useammankin kerran. Kyse tuskin kuitenkaan on sattumasta vaan siitä, että ensiaputilanteita työssään kohtaavat henkilöt pysähtyvät muita herkemmin auttamaan, Henna arvelee.

Hän kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa vilkkaasti liikennöidyn tien varressa seisonutta autoa pysähtyivät hänen lisäkseen auttamaan lääkäri ja poliisi. Muut autoilijat jatkoivat matkaa.

Pysähtyminen on tärkeää, vaikka vammoja ei olisikaan sattunut. Kolaripaikalla auttaminen voi nimittäin ehkäistä lisäonnettomuuksien synnyn.

– Ensiapu kun on paljon muutakin kuin hengenpelastamista, Henna huomauttaa.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat Suomen Punainen Risti /Esa Juntunen, Niklas Meltio, Lehtikuva ja Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat