Mainos

Tällaisia superbakteereja maailmalla kiertää

Penisilliini on pelastanut ihmisiä 1940-luvulta lähtien sellaisilta bakteerien aiheuttamilta sairauksilta, jotka olisivat aikaisemmin todennäköisesti johtaneet kuolemaan. Ajan kuluessa bakteerien vastustuskyky antibiootteja vastaan on kuitenkin kasvanut. Ennen toimineista lääkkeistä ei välttämättä ole enää nujertamaan kaikkia bakteerien aiheuttamia sairauksia. Seuraukset voivat olla jopa tappavia. Bestnursingmasters.com listasi vaarallisimpia "superbakteereja".

Staphylococcus aureus

MRSA on superbakteereista ehkä tunnetuin. Se tulee sanoista metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus. Terveellä ihmisellä stafylokokki on aivan tavallinen iholla tai nenän limakalvolla viihtyvä bakteeri, joka voi kuitenkin ihon tai limakalvon vaurioituessa aiheuttaa infektion. Harmittomimpia stafylokokeista johtuvia vaivoja ovat ilman antibiootteja parantuvat, märkänäppylöiden ja paiseiden kaltaiset ihoinfektiot.

Vakavampana stafylokokki voi johtaa esimerkiksi leikkaushaavainfektioon tai keuhkokuumeeseen, joita hoidetaan antibiooteilla. Antibiooteille vastustuskykyisiä stafylokokkeja kutsutaan MRSA:ksi. Koska MRSA saa helposti yliotteen sairaasta ihmisestä, se voi kylvää paljon tuhoa sairaaloissa ja hoitokodeissa. Bestnursingmasters.com ja Medpagetoday.com kertovat MRSA:n voivan aiheuttaa myös nekrotisoivaa faskiittia, joksi kutsutaan hengenvaarallista ihon alle tunkeutuvaa "lihansyöjäbakteeria".

Valtaosa MRSA-infektioista saadaan sairaalahoidossa kosketustartuntana. Tartuntaa voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla.

Streptococcus pneumoniae

Streptococcus pneumoniae eli pneumokokki on bakteeri, jota löytyy terveen ihmisen ylähengitysteistä. Vastustuskyvyn heiketessä bakteeri voi muuttua patogeeniseksi eli tautia aiheuttavaksi. Lievä pneumokokki-infektio voi ilmetä kuumeiluna tai korvatulehduksen kaltaisina oireina. Vakavampana infektio saattaa johtaa esimerkiksi verenmyrkytykseen, aivokalvontulehdukseen, keuhkokuumeeseen, sydämen sisäkalvon tulehdukseen, vatsakalvon tulehdukseen, niveltulehdukseen tai aivopaiseisiin.

Jos bakteeri on antibiooteille vastustuskykyinen, hoito vaikeutuu. Pneumokokkia on totuttu hoitamaan penisilliinillä, mutta bakteerin vastustuskyky sille ja muille antibiooteille on yleistymässä.

Pneumokokki voi tarttua pisaratartuntana yskiessä tai kosketuksen kautta.

Pseudomonas aeruginosa

Pseudomonas aeruginosa on vedessä, maassa, keinotekoisilla pinnoilla ja ihmisen iholla elävä yleinen sauvabakteeri. Jos elimistön vastustuskyky ei toimi kunnolla, bakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi korva- ja silmätulehduksia, virtsatieinfektioita tai verenmyrkytyksen.

Bakteeri on luonnostaan resistentti monille antibiooteille ja kehittää jatkuvasti uusia keinoja vastustaa niitä. Pseudomonas voi selviytyä esimerkiksi sairaalavälineissä, kuten katetreissa. Sen on havaittu säilyvän aggressiivisena jopa siivoamisen jälkeen, minkä vuoksi se saattaa tarttua potilaasta toiseen.

Jos bakteeri pääsee elintärkeisiin elimiin, kuten keuhkoin, potilas voi kuolla.

Clostridium difficile

Normaalisti ihmiskehossa elää monia eri bakteerilajeja rinnakkain. Jos antibioottien käyttö tuhoaa nämä normaalit bakteerit, clostridium difficile -niminen suolistobakteeri voi alkaa aiheuttaa ongelmia. Osa clostridium difficilen kannoista erittää suoleen ripulia aiheuttavia myrkyllisiä aineita. Vesiripuliin liittyy monesti vatsakipuja ja kuumeilua.

2000-luvulla C. difficile -kannan on todettu aiheuttavan aiempaa rajumpia ja vaikeampia tautimuotoja erityisesti vanhuksilla. Vakavimmassa ja hengenvaarallisessa tautimuodossa suolen seinämissä on tulehtuneita alueita. Tällöin mikrobilääkehoidon lopettamisen tai suun kautta annettavan lääkityksen sijaan voidaan joutua jopa poistamaan paksusuoli.

Antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja on raportoitu läpi 2000-luvun. Nyt pelätään, että vankomysiinin käyttö voisi johtaa antibiooteille entistä vastustuskykyisempien organismien kehittymiseen.

Vaikka sairastuminen yleensä liittyy edeltävään mikrobilääkehoitoon, tauti voi tarttua hoitolaitoksissa myös kosketustartuntana. Tartunnan ehkäisemiseksi kädet on pestävä saippualla, sillä C. difficile -itiöt eivät kuole käsihuuhteen alkoholista.

Neisseria gonorrhoeae

Suojaamattomassa seksissä tarttuva neisseria gonorrhoeae eli gonokokki on tippuria aiheuttava bakteeri. Tippuri saattaa johtaa silmän sidekalvon, virtsaputken, kohdunkaulan, peräsuolen tai nielun tulehdukseen. Se voi tarttua myös käsien välityksellä silmiin tai synnytyksessä äidiltä lapselle.

Tippurin oireita ovat esimerkiksi virtsaamisvaivat, kurkkukipu, silmän sidekalvon punoitus ja rähmiminen sekä peräsuolen kirvely. Hoitamattomana seurauksena voi olla nivel- tai aivokalvontulehdus. Koska monilla naisilla ei ole mitään oireita, he voivat tartuttaa bakteerin tietämättään toisiin.

Koska tippuribakteerien vastustuskyky antibiootteja kohtaan on kasvanut, hoidossa on jouduttu siirtymään osittain uusiin antibiootteihin, jollainen on esimerkiksi kefalosporiineihin kuuluva keftriaksoni. Vuonna 2011 Japanissa löydettiin bakteerikanta, joka on kehittänyt vastustuskyvyn myös kefalosporiineja vastaan.

Acinetobacter baumannii

Acinetobacter baumannii on luontaisesti antibiooteille resistentti bakteeri. Terve ihminen ei huomaa sitä kehossaan, mutta jos henkilö sairastuu tai tartuttaa sen jo sairaisiin ja vastustuskyvyltään heikentyneisiin ihmisiin, seuraukset voivat olla hengenvaarallisia. Joidenkin tiedemiesten mukaan bakteeri tappaa Yhdysvalloissa vuosittain kymmeniä tuhansia potilaita.

Koska bakteeri pystyy elämään viisi kuukautta ympäristössään, se on yhä useammin syy sairaaloista saatujen infektioiden ja keuhkokuumeiden taustalla. Esimerkiksi Irakissa haavoittuneiden ja kenttäsairaalassa hoidettujen yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa bakteeria esiintyi niin paljon, että tautia alettiin kutsua nimellä Iraqibacter, vapaasti suomennettuna "irakilaisbakteeri". Jotkin kannat ovat vastustuskykyisiä lähes kaikkia antibiootteja kohtaan.

Mycobacterium tuberculosis

Mycobacterium tuberculosis -bakteeri aiheuttaa tuberkuloosia. Tuberkuloosin yleisin muoto on keuhkotuberkuloosi, jonka oireena on jopa kuukausia kestävä limainen yskä. Tauti voi tarttua, jos oleskelee samassa tilassa jo sairastuneen ja yskivän potilaan kanssa. Maailmanlaajuisesti tauti on erittäin merkittävä ja tappava, mutta Suomi luokitellaan nykyään niin sanottuihin matalan tuberkuloosin esiintyvyyden maihin. Tuberkuloosia vastaan on olemassa rokote, mutta sitä annetaan Suomessa vain riskiryhmille.

Bakteerin vastustuskyky antibiootteja vastaan on kasvussa. Jotkin kannat ovat jo vastustuskykyisiä kahta tehokkainta hoitomuotoa, isoniatsidia ja rifampisiinia, vastaan. Vastustuskykyisiä kantoja on esiintynyt toistaiseksi lähinnä Itä-Euroopassa ja kehitysmaissa.

Enemmistöllä tartunnan saaneista ei koskaan ilmene oireista tautia, mutta toisaalta tartunnan saanut voi myös saada ensimmäiset oireensa vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun vastustuskyky ikääntymisen, perussairauksien tai puolustuskykyä heikentävien lääkehoitojen takia heikkenee.

Vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE)

Enterokokit ovat suoliston normaalimikrobistoon kuuluvia bakteereja. Tavallisimmin enterokokki aiheuttaa virtsatietulehduksen, mutta se voi johtaa myös vakavaan yleisinfektioon. VRE voi tarttua kosketustartuntana, ja suurimmassa riskissä ovat sairaalahoidossa olevat potilaat.

Enterokokit ovat luonnostaan resistenttejä monille antibiooteille, ja tehokkaimpia hoitokeinoja ovat vankomysiini- ja ampisilliini-antibiootit. Vankomysiinille vastustuskykyiset kannat ovat kuitenkin yleistymässä, ja vankomysiinille vastustuskykyistä enterokokkia kutsutaankin VRE:ksi. Jotkin VRE-kannat ovat vastustuskykyisiä myös toiselle antibiootille, teikoplaniinille.

Koska VRE-kantoja ei voi häätää mikrobilääkkeillä, kantajana voi säilyä loppuelämänsä. Sairaalassa tapahtuneen eristyshoidon jälkeenkin kotona on totuttava kylpyhuone- ja wc-tilojen erityisen huolelliseen siivoamiseen.

Salmonella

Salmonelloiksi kutsutaan yleisiä eläinten kantamia, mahdollisesti suolisto- ja yleisinfektioita aiheuttavia bakteereja. Salmonellaa on olemassa yli 2 000 erilaista tyyppiä. Se tarttuu helposti nauttimalla sellaista ruokaa tai vettä, jonka ihmisen tai eläimen ulosteet ovat saastuttaneet. Myös huonosta käsihygieniasta johtuva kosketustartunta on mahdollinen.

Salmonella voi aiheuttaa esimerkiksi ripulia, kuumetta, reaktiivisen niveltulehduksen tai aivokalvontulehduksen. Se voi olla hengenvaarallinen hyvin nuorille, hyvin vanhoille tai immuunijärjestelmältään heikoille ihmisille. Salmonellabakteerien antibioottiresistenssi on kasvussa eikä tautia suositella hoidettavaksi antibiooteilla.

E. coli

Tautia aiheuttavat Eschericia coli -suolistobakteerit saadaan yleensä ulosteella saastuneesta ruoasta, huonosti kypsennetystä ruoasta tai juoma- tai uimavedestä. Tartunta voi tarttua myös kosketuksen kautta. E. coli aiheuttaa virtsatieinfektioita. EHEC-lyhenteellä viitataan sellaiseen E. coliin, joka aiheuttaa esimerkiksi veristä ripulia ja vatsakramppeja. Sen mahdollisiin seurauksiin kuuluu myös pysyvä munuaisvaurio, jopa kuolema.

Antibiootteja ei suositella EHECin hoitoon. Bakteerien vastustuskyky esimerkiksi fluorokinoloneja kohtaan on kasvussa. Antibioottiresistentin E. colin kerrotaan jopa levittävän geenejä, jotka auttavat toisia bakteerilajeja vastustamaan antibiootteja.

Lähteet: Bestnursingmasters.com, Thl.fi, Edc.europa.eu, Rokote.fi, Pneumokokki.fi, Medpagetoday.com, Wikipedia, Hivtukikeskus.fi, Oireet.fi, Laakarilehti.fi

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Juttu on julkaistu alun perin marraskuussa 2013.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.