Mainos

Tällainen syrjintä koskettaa jopa 40 000 suomalaista

Kehitysvamma koskettaa noin 40 000 suomalaista. He joutuvat yhä kokemaan syrjintää niin yhteiskunnan, palveluiden kuin kanssaihmistenkin taholta.

– Kehitysvammaiset kohtaavat hyvin monenlaista syrjintää, kertoo Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka.

Eri elämänvaiheissa syrjintä ilmenee eri tavalla. Kyse voi olla kiusaamisesta koulussa, syrjintää palveluiden osalta ja esimerkiksi syrjintää työmarkkinoilla, Puhakka listaa.

– Kaikki halukkaat eivät pääse palkkatyöhön. Monet ovat avotyössä, jossa he tekevät töitä palkatta. Se on ikään kuin kuntouttavaa työtä. Hyvä tarkoitus sillä on ollut, mutta se ei enää tänä päivänä tunnu oikeudenmukaiselta, Puhakka kertoo.

On myös tapauksia, joissa kehitysvammaiselta henkilöltä on esimerkiksi evätty pääsy vaikkapa ravintolaan.

– Ravintoloitsijat puolustautuvat sillä, että he saavat valikoida asiakkaansa: ei vamman perusteella saa.

Suostuisitko sinä tähän?

Syrjintää on Puhakan mielestä kaikki se, mikä estää kehitysvammaista elämästä oman näköistään elämää.

– Syrjintää on myös kaikki, minkä takia kehitysvammainen joutuu tyytymään vähempään kuin valtaväestö. Ajatellaan, ehkä tiedostamattomasti, ettei tarvita samaa kuin muut.

Puhakka kertoo esimerkiksi tällaisesta tilanteesta kehitysvammaisten asumisjärjestelyt.

– Kehitysvammainen ei saa esimerkiksi valita, missä ja kenen kanssa asuu, vaan kunta osoittaa asuinpaikan. Naapurit ja asuinyhteisö määritellään siinä samassa. Kuka muu meistä suostuisi vastaavaan?

Vain 100 palkkatyössä Helsingissä

Jokainen kehitysvammainen tulisi kohdata yksilönä, vammasta ja tuen tarpeesta huolimatta.

– Tarvitaan tukea, se on kiistatonta, mutta se on osattava antaa ilman, että heitä kohdellaan yhtenä massana. Nyt ajatellaan, että kaikki tarvitsevat samaa, ryhmäkotiasumista ja ryhmässä työskentelyä esimerkiksi.

Puhakan mukaan Helsingissä työskentelee palkkatyössä vain 100 kehitysvammaista. Alueelliset erot ovat suuria, ja Helsingissä asiat ovat huomattavasti paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla.

– Yleistä on, että he hankkivat useammankin tutkinnon, mutta eivät saa työpaikkaa, Puhakka huokaa.

Hän kaipaa lisää työhönvalmentajia, jotta tulevaisuudessa kehitysvammaisten työtoiveet ja työnantajien tarjoamat mahdollisuudet kohtaisivat paremmin.

Kohtaamiset osaksi arkea

Ylipäänsä toivottavaa olisi, että valtaväestön kohtaamiset kehitysvammaisten kanssa yleistyisivät ja tulisivat siten luonteviksi. Näin myös syrjintää voitaisiin vähentää.

– Järjestelmä on ollut niin eristäytynyt, ja kun se avautuu, kohtaamiset tapahtuvat luontevammin. Laitostumista puretaan. Tulevaisuudessa kehitysvammaisia kohdataan entistä enemmän, heitä tulee työpaikoille, uimahalleihin ja kirjastoon.

Puhakan mielestä kehitysvammaiset pitäisikin ottaa mahdollisuuksien mukaan opiskelemaan tuetusti tavallisiin luokkiin ja oppilaitoksiin. Hän pitää tärkeänä, että kehitysvammaiset pääsevät näkymään valtaväestön keskellä, myös esimerkiksi mediassa.

Viime aikoina julkisuuteen on noussut esimerkkejä nimby-ajattelusta, joka Puhakan mukaan edustaa syrjintää tyypillisimmillään. Hän haastaa pohtimaan, mistä nimbyily kertoo, ja kaipaa lisää asennekasvatusta.

– Kyse on usein tietämättömyydestä, ei puhtaasta pahuudesta. Vieroksutaan ja pelätään, miten osaan kohdata. Kohtaamisiin tulisi suhtautua luontevasti, ei tarvitse jännittää, Puhakka kannustaa.

– Ilmassa on nyt toiveikkuutta, että suvaitsevainen, avarakatseisempi ajattelu saisi enemmän voimaa tässä maassa.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.