Mainos

Suojaa sydäntä kesähelteillä − tiedosta riskit!

Hellesää on sydänpotilaille haastavaa aikaa. Myös terveiden kannattaa kiinnittää auringon paahteessa huomiota sydämen hyvinvointiin.

Kuka on riskiryhmässä?

Suomalaiset kestävät tutkimusten mukaan hyvin hellettä. Sydänkohtauksia on ylivoimaisesti eniten talvella.

Sydänpotilaille kesähelle on kuitenkin haastava säätila. Suomessa on tällä hetkellä sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä noin 100 000, verenpainepotilaita noin 300 000 ja sepelvaltimopotilaita lähes puoli miljoonaa.

Sydänpotilaista pieni, mutta merkittävä ryhmä on sydämen vajaatoimintapotilaat.

− Sydämen vajaatoimintapotilailta pitää usein pienentää kesällä nesteitä poistavien sydänlääkkeiden annostusta. Heille nestehukka on iso riski, sydänlääkäri Raimo Kettunen sanoo.

Kaikille sairastaville helteet eivät silti ole pahasta. Tietyt riskiryhmät, kuten verenpainepotilaat, jopa hyötyvät lämpimistä keleistä.

− Lämmin ilma ja loma laskevat verenpainetta. Siksi verenpainepotilaat pystyvät usein jopa vähentämään kesällä lääkitystä, tai voivat ilman lääkettäkin paremmin.

Piilevä sydänsairaus varoittaa itsestään helteellä

Monelle ensimmäinen varoitus sydänsairaudesta tulee joko helteillä tai vastaavasti pakkasella. Eteisvärinä-niminen sydämen rytmihäiriö iskee etenkin keski-ikäisiin miehiin.

− Se tulee usein saunaillan, alkoholin ja uimisen yhteydessä ensimmäisen kerran. Eteisvärinä ei ole hengenvaarallinen, mutta hyvä varoitus siitä, että elämäntapoja tulisi korjata, Kettunen sanoo.

Terveelle ihmiselle perisuomalainen sauna, uinti ja alkoholi eivät ole kohtuudella nautittuina vaarallinen yhdistelmä. Saunasta kylmään veteen hyppääminen on itse asiassa hyvästä.

− Verenpaine nousee hetkessä kovasti, mutta terveelle ihmiselle se on hyvää treenausta.

Kesäliikunta vaatii nesteytystä

Terve ihminen voi liikkua myös kesäkuumalla huoletta, kunhan muistaa huolehtia riittävästä nesteensaannista. Mitä kovemmin liikkuu, sitä tarkemmin nesteytykseen tulee kiinnittää huomiota.

− Nestehukka on riski sydämen kannalta. Kun hikoillaan ja menetetään nestettä, ja sen seurauksena verenpaine laskee, aivot, lihakset ja muut tärkeät elimet eivät saa tarpeeksi verta, Kettunen kertoo..

Nestehukkaa vaarallisempi tila on lämpöhalvaus, joka voi iskeä äärimmäisen helteen myötä. Suomessa lämpöhalvauksia ei juuri tapahdu, mutta etelään mentäessä riski kasvaa.

Kyseessä on äkillinen sairastila, jossa ihmisen sisäinen lämpötila kohoaa korkean kuumeen tasolle, 40 asteeseen, eikä elimistö pysty jäähdyttämään sitä.

− Silloin ihminen on hengenvaarassa ja tarvitsee nopeaa jäähdytys- ja nestehoitoa, usein teho-osastolla. Varsinkaan pohjoismaalaiset eivät ole tottuneet yli 40 asteen lämpötiloihin. Liikkumisen välttäminen ja varjossa oleminen on tärkeää.

Muista juoda riittävästi

Päivittäinen nesteentarve terveellä ihmisellä, joka ei juuri hikoile tai rasita itseään fyysisesti, on noin kaksi litraa. Hikoilemalla nestettä haihtuu litran verran, helteellä jopa 2−3 litraa. Silloin veden määrää pitää lisätä.

− Varsinkin ikäihmisillä jano on myöhäinen merkki nesteen puutteesta. Se pitäisi ennakoida, Kettunen painottaa.

Asiantuntija on hyvillään siitä, että nykyajan nuoret ovat tottuneet lämpimissä maissa matkustelun myötä kantamaan mukanaan vesipulloa. On tosin huomattava, ettei vettä tule myöskään kitata ylen määrin.

− Siitä voi tulla väsymys ja jopa suolanpuute, koska elimistön nesteet laimenevat.

Käytä suolaa kohtuudella

Suolalla on tärkeä rooli elimistön aineenvaihdunnan toimintojen ylläpidossa. Myös tässä kohtaa avainsana on kohtuus.

− On epäilty, että ihmisten ruokavalio muuttuu suolaisemmaksi kesällä. Esimerkiksi kalan käsittelyssä käytetään kesällä enemmän suolaa, ja monet syövät enemmän suolaisia makkaroita. Liika on liikaa, Kettunen muistuttaa.

Moni myös huomaa kesän päätteeksi, että vaa'an viisarit ovat lähteneet vaivihkaa nousuun. Syksy onkin laihdutuskuurien sesonkiaikaa.

− Se on merkki siitä, että kesällä syödään vähän liikaa. Se ei ole terveellistä.

Liian ankara itseään kohtaan ei silti tarvitse olla. Herkuttelujen lomassa kannattaa nauttia Suomen kesän tuoreista antimista: juureksista, hedelmistä ja marjoista.

− Erityisesti kotimaiset metsämarjat ovat todella hyviä. Niiden syöminen on sydämen kannalta hyväksi, Kettunen vinkkaa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran heinäkuussa 2011.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.