Mainos

Stressi käy sydämen päälle – näkyy ehkä vuosien päästä

Stressi voi laukaista sydänkohtauksen joko äkillisen vihanpurkauksen tai vuosien patouman myötä. Silti muut vaaratekijät ovat toistaiseksi tiettävästi suurempia.

Stressin vaikutusta sydämeen on tutkittu vuosikymmeniä vaihtelevin tuloksin. Välillä vaikutuksia on havaittu, välillä ei.

– Ongelma on, että stressi on niin subjektiivinen käsite. Se, mikä on sinulle stressiä, ei välttämättä ole sitä minulle. Eikä stressiä voi mitata niin, että nyt on stressiä yksi, kaksi, kolme tai kymmenen yksikköä, professori Juhani Airaksinen sanoo.

Parhaana selvityksenä aiheesta Airaksinen pitää englantilaista Whitehall-tutkimusta, jossa seurattiin 7 000 virkamiestä 18 vuoden ajan. Tulokset julkaistiin pari vuotta sitten.

– Jos tutkittava itse koki, että hänellä on terveydelle haitallista stressiä, niin se myös vaikutti riskitekijänä. Eli omasta mielestä ylivoimaisella stressillä on terveyshaittoja, jotka kohdistuvat myös sydänterveyteen ja voivat jonkin verran lisätä sydänkuoleman ja sydäninfarktin vaaraa.

Kun aiheuttajan tiedostaa, stressin määrää voi omalla käyttäytymisellä ja valinnoilla yrittää pitää siedettävänä.

– Jos vaikka työssä koettu taakka tuntuu käyvän ylitsepääsemättömäksi, pitää miettiä, onko työpaikalla mahdollista tehdä joitakin järjestelyjä asian suhteen tai vaihtaisiko toisen tyyppiseen työhön, josta saisi enemmän miellyttäviä kokemuksia.

– Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty, ja stressiä on muuallakin kuin työelämässä. Moniin stressitekijöihin ei omilla toimenpiteillä voi kovin paljon vaikuttaa.

Muut vaaratekijät selkeämpiä

Useimmiten stressin vaikutukset sydämeen näkyvät vasta hyvin pitkällä aikavälillä.

– Stressi ei aiheuta ongelmia viikossa, kuukaudessa tai vuodessa – esimerkiksi mainitussa englantilaisessa tutkimuksessa stressin vaikutus saatiin esille tilastollisilla menetelmillä 18 vuoden aikana.

Airaksinen muistuttaa, että stressaavat kaudet kuuluvat ihmisten elämään.

– Aina kaikki ei mene hyvin, eikä siitä koidu sydämelle mitään pysyviä vaurioita.

Toisaalta järkytys ja mielipaha voivat johtaa sydänkohtaukseen nopeastikin.

– Äkillinen stressitila, jossa suuttuu ja raivostuu jostakin asiasta, on aika tyypillinen sydäntä rasittava tekijä, joka voi laukaista sydäninfarktin. Erikseen on myös takotsubokardiomyopatia eli sydämen ”särkyminen”, joka on vanhojen naisten sydänkohtaus: kun he kokevat jonkin järkyttävän tapahtuman, he saavat sydänkohtauksen, vaikka heillä ei olisi sepelvaltimotautia lainkaan.

Stressi voi näkyä nuoressakin ihmisessä sydämen lisälyönteinä.

– Elimistö reagoi stressiin niin, että sympaattinen hermosto aktivoituu normaalia kiihkeämmäksi ja kiihdyttää sydämen toimintaa, mikä tuntuu epämiellyttävänä sydämen tykyttelynä tai muljahteluna. Se on varmaan nuorten ihmisten yleisin stressioire.

– Silti stressi ei ole niin selkeä vaaratekijä kuin perinteiset ja hyvin dokumentoidut tupakointi, diabetes, korkea kolesteroli ja verenpainetauti, Airaksinen muistuttaa.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.