Mainos

Sairauslomat venyvät, työkyvyttömyyseläkkeeltä ei palata – Kuntoutuksella työurat pidemmiksi?

Suomalaisten sairauslomat kestävät satoja päiviä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään joukolla ja varhain. Avire-Kuntoutus Oy:n ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen uskoo, että kuntoutuksella tilanne paranisi ja työurat pidentyisivät. Ihmisillä ei kuitenkaan ole tietoa kuntoutuksesta.

– Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskee Suomessa erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkavuus. Työurien pidentämisessä eläkeiän nostaminen on siis välttämätöntä, mutta ei riittävää: onnistuminen riippuu viime kädessä yksilöiden työkyvystä ja -hyvinvoinnista, Veli-Pekka Valkonen sanoo.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011 noin 23 000 ihmistä. Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeellä oli saman vuoden lopussa noin 260 000 ihmistä. Enemmistö määräaikaisellekin työkyvyttömyyseläkkeelle myönnetyistä jäi palaamatta töihin.

– Kaikista 18–62-vuotiaista palasi työelämään tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta 15 prosenttia, masennuksen osalta 12 prosenttia, muiden mielenterveysongelmien osalta 9 prosenttia ja muiden sairauksien osalta 12 prosenttia.

Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä todennäköisemmin jäädään kotiin.

– 55–62-vuotiaista tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaneista palasi töihin vain kolme prosenttia, masentuneista ja muuta mielenterveysongelmaa sairastaneista kaksi prosenttia ja muita sairauksia sairastaneista vain yksi prosentti.

"Julkisella puolella valitettavan paljon pitkiä sairauslomia"

Valkonen kertoo, että sairauslomien takia puolestaan töistä on päivittäin poissa noin 100 000 suomalaista. Kolmanneksella on taustalla tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kolmanneksella mielenterveysongelmat ja kolmanneksella muut syyt.

– Sairausloma terminä muuttuu, kun poissaolo pitkittyy, mutta yleisesti ottaen ne voivat kestää satoja päiviä. Vaikka tämä on toki harvinaisempaa, esimerkiksi valtion ja kunnallisen sektorin puolella tällaisia tapauksia on valitettavan paljon, Valkonen sanoo.

Jäävätkö suomalaiset siis sairauslomalle liian helposti?

– Toki on itsestään selvää, että kun on kuumetta, flunssaa tai migreenikohtaus, niin työhön ei yksinkertaisesti kykene. Mutta osatyökykyisyys on erittäin tärkeä vaihtoehto: sairausloman perimmäinen tarkoitushan on, ettei sairaus saa työssä pahentua.

– Lyhyiden sairauslomien vähentämiseksi keskeisintä on huolehtia hyvästä käsihygieniasta, unesta, liikunnasta, monipuolisesta ja rytmikkäästä ravinnosta sekä sosiaalis-emotionaalisesta hyvinvoinnista. Näin edistetään vastustuskykyä esimerkiksi kausi-influenssille.

Valkonen pitää tärkeänä myös tapaturmien ehkäisyä niin töissä, työmatkoilla kuin vapaa-ajalla.

– Jos niitä kuitenkin sattuu, tulee toimia nopeasti vakuutusjärjestelmän tarjoamaa kuntoutusta ja tarvittaessa leikkauksia hyödyntäen.

Kevennettyjä työtehtäviä

Valkosen mielestä työkyvyn ylläpito on sekä esimiesten että työntekijöiden itsensä vastuulla.

– Suomalaiset työikäiset ovat työkykyisiä huolimatta siitä, että suurimmalla osalla on joitakin toimintakyvyllisiä rajoituksia. Esimiesten pitäisi ottaa osasairauspäiväraha paremmin huomioon. Huomioivassa ja välittävässä työilmapiirissä vajaatyökykyisille työntekijöille järjestetään tarpeen vaatiessa kevennettyjä työtehtäviä eikä odoteta passiivisina työkunnon "täydellistä" palautumista, Valkonen sanoo.

– Toisaalta työntekijän vastuuta omasta terveydestään tulee ohjata ja tukea aiempaa enemmän. Myös työterveys- ja perushuollon, työvoimahallinnon, kuntoutustoimijoiden, yritysten ja eläkeyhtiöiden täytyy tehdä saumatonta yhteistyötä.

Kuntoutusta laitoksessa tai kahvilassa

Fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn parantaminen on mahdollista kuntoutuksessa.

– Kuntoutus tapahtuu kuntoutuslaitoksessa, työterveyshuollossa, työvoimahallinnon toimipisteissä tai vaikka tabletin välityksellä verkkokuntoutuksena. Se voi kestää muutamia päiviä tai tunnin esimerkiksi kahvilassa. Ammattilainen tekee kuntoutusta puhelimenkin välityksellä. Kuntoutuksessa etsitään työpaikkoja, tehdään urasuunnittelua ja ansioluetteloja.

Asiaan liittyy kuitenkin ongelma.

– Ihmiset, joilla olisi tarvetta ja oikeus päästä kuntoutukseen, eivät tiedä palveluista. Tai sitten heidän esimiehensä tai työterveyshuolto eivät osaa suositella niitä.

Palvelut pirstaloituneet

Kuntoutuspalvelujen saatavuus on pirstaloitunut.

– Pääsääntöisesti kuntoutus on mahdollista Kelan tarjoamien tai yritysrahoitteisten palvelujen, työ- tai liikennetapaturmavakuutusten, ammatillisen kuntoutuksen eli jälleen Kelan ja työeläkeyhtiöiden kautta, sekä omarahoitteisesti. Myös julkinen sektori eli perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito antavat jonkin verran kuntoutusta. Viime kädessä kotikunnan tulee järjestää sitä asukkaalleen, Valkonen sanoo.

– Palvelujen tarjoajat vaihtuvat "kilpailukausittain" menestyksen mukaisesti. Taustalla on osittain myös 1970-luvulla pitkälti veteraanikuntoutuksen tarpeisiin luotu kuntoutuslaitosverkosto.

Valkonen kertoo, että koska tietoisuus kuntoutuksen hyödyistä on vähäistä, motivaatio selvittää asiaa ennakoivasti on niin ikään vaatimatonta.

– Akuutissa tilanteessa kuntoutusta tarvitsevilla on usein samanaikaisesti muita haasteita, joten voimat ja energia eivät välttämättä riitä itselle sopivan kuntoutuksen etsimiseen. Lisäksi terveydenhuollon ammattilaisille ei juuri ole kuntoutukseen liittyvää koulutusta. Tämän ongelman ratkaisuun on kehitetty kuntoutuskoordinaattorit.

Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.