Ruokahalu vähenee vanhuksilla, sairailla ja laihduttajilla – ”Voi seurata pahojakin vaikeuksia”

– Ruokahalun ylläpitämisen kannalta on hyvä pyrkiä syömään säännöllisin väliajoin eli neljä–kuusi kertaa päivän aikana. Tämä helpottaa myös normaalipainon ylläpitämistä tai sen saavuttamista, laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Katriina Lammi-Puukka sanoo.

Ruokahaluun vaikuttavat syömisen säännöllisyyden lisäksi monet muutkin asiat.

– Fyysinen aktiivisuus totta kai lisää ruokahalua. Miehet taas tarvitsevat enemmän ruokaa kuin naiset, koska heillä on enemmän lihasmassaa ja yleensä muutenkin painoa, mikä lisää kulutusta.

Laihduttajille on tyypillistä huono ruokahalu.

– Mahalaukussa on painetta ja venymistä sääteleviä reseptoreita, ja kun sinne laitetaan vähemmän ruokaa, se pienenee aika nopeasti. Pienessä mahalaukussa täyttymisen tunne tulee suurta nopeammin.

Laihduttaja usein myös lykkää syömistä mahdollisimman pitkään eteenpäin lihomisen pelossa. Epäsäännöllinen ateriarytmi voi edelleen heikentää kehon syömisen säätelyn mekanismeja.

– Vähäinen syöminen voi johtaa paastotilaan, ja paastotilassa nälän tunne usein heikkenee tai voi kadota kokonaan. Lyhytkestoisesta ja oikein toteutetusta paastosta ei välttämättä terveelle henkilölle seuraa ongelmia. Vähäistä syömistä ei kuitenkaan voi jatkaa ikuisesti, ja paastossakin on tärkeää saada riittävästi proteiinia.

– Vesi- ja mehupaastoja ei suositella. Jos paasto jää ikään kuin päälle ja nälän tunteen puuttuminen koetaan normaaliksi tilaksi, siitä voi seurata pahojakin vaikeuksia.

Iäkkäillä ruokahalu hiipuu

Ruokahalun heikkeneminen vanhetessa on luonnollista, sillä ikääntyessä kulutuskin vähenee.

– Iäkäs henkilö ei siis välttämättä ole sairas, jos hänen ei tee mieli syödä. Ikääntyessä tapahtuva makuaistin heikkeneminenkin voi osaltaan huonontaa ruokahalua.

– Ongelmia tulee ehkä siinä vaiheessa, jos ikäihmisen annokset menevät todella pieniksi ja yksipuolisiksi – esimerkiksi niin, että aamulla tulee nauttineeksi kupillisen kahvia ja leivän ja illalla vähän silakkaa ja perunaa. Riittämättömästä syömisestä voi seurata tahatonta painonlaskua, ja tahaton painonlasku lisää usein selkeästi huonokuntoisuutta.

On myös huomattava, että vaikka energiantarve pienenee vanhetessa, niin monien ravintoaineiden eli vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve ei pienene.

Miksi aamulla ei ole nälkä?

– Tapaan usein ihmisiä, joiden ei tee mieli syödä aamulla. Monesti aamun ruokahaluttomuuden syynä ovat isot iltasyömiset, Katriina Lammi-Puukka sanoo.

– Jotkut myös voivat aamulla pahoin eivätkä saa mitään alas. Yleisesti ottaen syömisen säännöllisyys olisi tärkeää, mutta minusta on ihan hyväksyttävää, että ruoka ei aina maistu heti herätessä. Jos esimerkiksi herää seitsemältä ja menee syömättä töihin, niin yhdeksän maissa ruokahalu on jo ehkä vähän parempi ja aamupalakin voi jo maistua.

– Kun syötävä ruokamäärä vähenee, on hyvä syödä usein ja huolehtia siitä, että päivän aikana syödään tasaisesti eri ruoka-aineryhmistä. Energian ja proteiinin saantia lisää maito- tai soijatuotteiden, kalan, broilerin, lihan, leikkeleiden ja esimerkiksi raejuuston säännöllinen nauttiminen. Usein jo viiden kilon tahattomaan painonpudotukseen on hyvä reagoida ruokakertoja, rasvaa ja proteiinia lisäämällä.

Taustalla myös sairauksia

Joskus nälän tunne heikkenee sairauden takia. Jokaiselle lienee tuttua, että flunssassa ruoka ei maistu.

– Elimistö keskittyy silloin paranemiseen. Lyhytkestoinen ruokahalun väheneminen flunssassa on normaali ilmiö. Kun pahin vaihe on ohi, syödään ehkä taas luontaisesti vähän enemmän. Pitkittyneissä ripuli- ja oksennustaudeissa apteekin ripulijuomista on usein hyötyä, Lammi-Puukka sanoo.

– Sekin on tutkittua, että osa masentuneista ihmisistä kadottaa ruokahalunsa ja syö vähemmän. Pitkäaikainen liian vähäinen syöminen lisää nälkiintymistä, ja se voi puolestaan pahentaa masennusta.

Joskus ruokahaluttomuus voi olla fyysisesti vakavan sairauden oire. Ruokahaluttomuutta esiintyy muun muassa syöpää sairastavilla.

– Syöpä ja sen hoidot lisäävät usein myös kulutusta, ja siksi silloin on tärkeää mieluummin lisätä kuin vähentää syömistä, Lammi-Puukka sanoo.

Entä, jos ruoka onkin riippuvuus?

Joskus ruoka saa elämässä liiankin suuren roolin. Miten ahmimisesta pääsee eroon? Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Pia Charpentier perehdytti aiheeseen Studio55.fi-lähetyksessä.