Mainos

Risto Autio tietää, millaista on olla omaishoitaja

Kansanedustaja Risto Autiolle omaishoitajan arki on tuttua. Mies piti Alzheimerin tautia sairastavasta isästään huolta aina viime kesään saakka, kunnes lääkäri määräsi isän siirrettäväksi kotihoidosta seniorikotiin. Autio tietää, että väsyneen omaishoitajan on vaikea saada vapaapäiviä. Hän ehdottaa avuksi maatalouslomittajien tapaisia vapaapäivätuuraajia.

Kun Risto Autio oli 14-vuotias, hänen perheensä joutui auto-onnettomuuteen, jossa hänen äitinsä menehtyi. Isä loukkaantui kolarissa pahasti, mutta pääsi silti jatkamaan töitään. Autiolle jäi huoli siitä, miten isä pärjää. Hän asui isänsä kanssa 27-vuotiaaksi saman katon alla, kunnes muutti pois.

– Kymmenen vuotta asuimme erillämme, mutta kun muutimme silloisen perheeni kanssa landelle, faija muutti meidän kanssa. Isä oli perheessä kolmantena vanhempana, Autio kertoo.

Autiolle ei tullut mieleenkään, että isä voisi sairastua. Hiljalleen isä kuitenkin muuttui ja lopulta hänellä diagnosoitiin Alzheimerin tauti. Omaishoitajuuteen ei voinut mitenkään valmistautua.

– Olisin voinut laittaa isän jonnekin, mutta päätin, että hoidan häntä itse. Pari kolme vuotta meni niin, ettei minulla oikeastaan ollut juurikaan lomaa tai vapaata.

"Isä menetti kyvyn elää"

Kun muutama vuosi oli kulunut, eräs hausjärveläinen hoitokotiyrittäjä soitti Autiolle, ja tarjosi mahdollisuutta siihen, että isä olisi viettänyt pari viikkoa hoitokodissa. Paikkaa mentiin katsomaan.

Vaikka isä ei ymmärtänyt tilanteesta juuri mitään, hän järkyttyi, koska muut asukkaat olivat niin huonokuntoisia. Kun Autio oli hoitokotijakson suunniteltua alkamisajankohtaa edeltävänä iltana ruuanlaittopuuhissa, isä hiipi hänen taakseen ja avasi keskustelun, mikä oli harvinaista.

– Hän kysyi, että onko minun pakko mennä sinne taloon. Siinä vaiheessa iski sydän kurkkuun ja tuli tippa silmään. Sanoin, että ei sinun tarvitse mennä. Silloin tein lopullisen päätöksen, että hoidan isää itse, kävi miten kävi.

Kun sairaus eteni, kyse ei ollut enää muistamattomuudesta. Hiljalleen Aution isä menetti kyvyn elää.

– Hän tarvitsi apua pukemisessa sekä syöttämisessä ja vessahommat alkoivat olla arkea. Selvisimme siitä kunnallisen kotipalvelun turvin hyvin. Itsekin olisin siitä selvinnyt, mutta silloin en olisi voinut käydä enää töissä.

Autio ehdottaa omaishoitajille "maatalouslomittajia"

Autio huomauttaa, että neljäsosa iäkkäistä omaishoitajista ei edes tiedä, että heillä on oikeus kunnallisiin palveluihin. Lisäksi vain alle kymmenen prosenttia omaistaan hoitavista suomalaisista kuuluu rahallisen tuen ja vapaapäivämahdollisuuden piiriin.

– Vaikka ihmisellä olisi omaishoitajastatus, kuntatasolla päätetään onko tukea saatavilla. Ei ole olemassa mitään yleistä järjestelmää.

Autio kiittelee omaishoitajajärjestöjen toimintaa, sillä ne tarjoavat oivallista tukea omaishoitajille. Kolmas sektori tuntuu kykenevän siihen, mihin viranomaiset eivät, esimerkiksi vertaistukea saa muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Asiat eivät kuitenkaan ole parhaalla mahdollisella tolalla: Autio on huolissaan, sillä tällä hetkellä mahdollisuudet pitää vapaapäiviä ovat liian kehnot.

– Tässä asiassa pitäisi hakea mallia maatalouden puolelta. Samalla tavalla kun kunnalla on maatalouslomittajia, voisi kunnan palveluksessa olla henkilöitä, joiden avulla omaishoitajat voisivat pitää vapaapäiviä.

Autio huomauttaa, että hoidettavan pitäisi pystyä jäämään kotiin tuttuihin ja turvallisiin olosuhteisiin, tutun hoitajan kanssa, joka on perehdytetty asiaan.

– Jos olisi halua ja resursseja, olisi ratkaistavissa paljon asioita, mutta pallo on tässä asiassa kunnilla.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.