Mainos

Pirkko Lahti: Olen tuntenut oman avuttomuuteni

Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti on seurannut suomalaisten hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Hän on tietää, miten työttömyys vaikuttaa mielenterveyteen ja miten tilanteessa kannattaisi toimia. Lahti on ollut mukana ihmisten hädässä myös suurissa kriiseissä kuten Jokelan koulutragediassa ja Estonian uppoamisessa. Siellä hän tunsi oman avuttomuutensa.

Pirkko Lahdelle ei missään nimessä ollut aina selvää, että hän tulisi työskentelemään kriisipsykologian parissa. Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajaksi hän päätyi monien mutkien kautta.

– Mietin opettajan hommaa, mutta minut valittiin lukemaan farmasiaa. Luin myös suomalaisugrilaista kansantiedettä, kotimaista kirjallisuutta, psykologiaa, kasvatustieteitä ja sosiologiaa. Työskentelin yliopistolla useamman vuoden assistenttina, kunnes menin Suomen mielenterveysseuralle töihin.

Sieltä Lahti kuitenkin siirtyi pian Lääkintähallitukseen, mutta palasi takaisin Suomen Mielenterveysseuraan. Sen jälkeen hän työskenteli oikeusministeriössä. Lahden ei pitänyt enää palata takaisin entiseen työpaikkaansa, mutta toisin kävi.

– Vuonna 1982 uudenvuodenyönä entinen pomoni soitti minulle ja kysyi, että jos hänelle sattuisi joskus jotain, tulenhan jatkamaan. Seuraavana päivänä hänet löydettiin kaatuneena, hän oli iskenyt takaraivonsa ja hänen aivonsa vaurioituivat.

"Nykyään kaikki mitataan rahassa"

Lahdesta tuli Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja, ja siinä työssä hän jatkoi vuoteen 2006 asti, kunnes jäi eläkkeelle. Työvuosia Suomen mielenterveysseurassa kertyi kaikkiaan 26. Siinä ajassa Lahti ehti nähdä, miten suomalaisten hyvinvointi on vaihdellut muutaman viimevuosikymmenen ajan.

– Sanotaan, että raha ei vaikuta mielenterveyteen. Totta vie se vaikuttaa! Kun rahasta on pulaa, se heijastuu arjesta selviytymiseen. Nykyään kaikki mitataan rahassa, jopa välittäminen.

Rahan mahti alkoi nousta jo 1970-luvun laman myötä, mutta vuosi 1992 laukaisi tilanteen. 1990-luvun alussa keskustelun keskiöön nousi raha ja samalla talousjohtamisen suosio kasvoi työpaikoilla. Ihmisiä alettiin mitata rahantuojina.

– Nyt pehmeät arvot ovat tulleet taas keskusteluun, mutta vielä muutosta ei ole tapahtunut työpaikoilla.

Ay-liikkeille vastuuta työttömistä

Kun ensimmäisen laman aikaan työttömyysaalto oli erittäin kova, Lahden mukaan nyt on käynnissä sama ilmiö, mutta työttömyyteen siirrytään lomautusten kautta. Lahden mukaan suomalaisille työ merkitsee enemmän kuin esimerkiksi muille eurooppalaisille. Työn menetys on näin ollen myös kovempi paikka.

– Suomalaisille työ on erittäin tärkeä asia. Meillä ei ole mitään, jos meillä ei ole töitä. Olen ollut hirveän surullinen siitä, ettei työttömillä riitä yhteishenkeä kerääntyä yhteen ja pitää puoliansa. Kukaan ei aja heidän asioitaan.

Lahti peräänkuuluttaa ay-liikkeiden vastuunottoa. Heidän pitäisi kiinnittää työttömyyteen enemmän huomiota, ylläpitää työttömien ammattitaitoa esimerkiksi kurssien muodossa ja hakea laajemmin työllistymisvaihtoehtoja.

Irtisanominen on aina kriisi

Kun ihminen irtisanotaan työstään, ensimmäiseksi hän todennäköisesti tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Lisäksi hyödyttömyyden tunne on yleinen, sillä suomalaiset haluavat tuntea itsensä hyödylliseksi. Irtisanomisen seurauksena voi myös ilmetä masennusta, ärtymystä ja väsymystä, mutta myös psykosomaattisia oireita kuten särkyjä.

– Jos joutuu työttömäksi, kannattaa miettiä, mitä yhteiskunta voi minulle tarjota ja mitä pystyn tekemään. Mutta ensin kannattaa pitää kunnon loma ja ulkoilla, nukkua ja kuntoilla. Työttömilläkin on oikeus lomiin!

Lahti muistuttaa, että kriisi on aina yksilöllinen. Vaikka ihminen olisi irtisanottu aiemminkin työstään ja tilanne olisi sitä kautta tuttu, kyse on silti kriisistä. Mutta miten tilanteeseen saa apua, jos ammattilaisen juttusille hakeutumiseen ei riitä rohkeutta. Lahti kehottaa käymään "vuositarkastuksissa".

– Kannattaa käydä kerran vuodessa terveydenhuollossa mittauttamassa arvot ja juttelemassa omasta elämäntilanteesta. Se madaltaa kynnystä hakea apua silloin, kun elämässä joutuu kriisitilanteeseen.

"Olen tuntenut oman avuttomuuteni"

Lahti on ollut lukuisia kertoja paikalla, kun suomalaiset ovat joutuneet elämänsä suurimpaan kriisiin. Hän on auttanut ihmisiä niin Estonian uppoamisen yhteydessä kuin Jokelan kouluammuskelussa.

– Suuret katastrofit ovat tilanteita, joissa olen tuntenut oman avuttomuuteni.

Lahti ei kuitenkaan kerro kohtaamisistaan avun tarpeessa olleiden ihmisten kanssa. Se on hänen työnsä lähtökohta. Hän kertoo olevansa muutenkin tapauskriittinen. Lahti ei pidä siitä, että jotkut kirjoittavat kirjoja, joissa kirjoitetaan potilaista. Lahden oma teos Mielin määrin kertoo haasteista, joita tämän päivän ihminen kohtaa.

– Olen kirjoittanut asioita yleisellä tasolla. Se ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan ihmisiä niin paljon, koska nykyään ollaan niin uteliaita.

Vaikka Lahti on jäänyt eläkkeelle Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtajan työstään, hän tekee edelleen töitä täyttä häkää. Tällä hetkellä hän puuhaa kasaan aivosäätiötä, jonka parissa häärää myös tohtori Pentti Arajärvi. Järjestötoiminnan lisäksi hän tekee edelleen potilastyötä ja luennoi.

Pirkko Lahti esiintyy tulevana viikonloppunaTerveysmessuillaHelsingin Messukeskuksessa. Myös Studio55 on paikalla messuilla osastolla nro 6h39.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.