Mainos

Pikkulapsena kuuroutunut: Kuurous ei ole este!

Kuuro Senni ei surkuttele kohtaloaan vaan elää täysin palkein tavallista elämää: tanssii, matkustaa ja tapaa ystäviään. Senni kertoo Studio55.fille elämästään sekä kuuron henkilön haasteista kuuleville rakennetussa yhteiskunnassa.

Senni oli syntyessään kuuleva, täysin terve ja normaali pikkuvauva. Kahdeksan kuukauden iässä pieni ihmistaimi joutui kovan koettelemuksen eteen, kun hän sairastui aivokalvontulehdukseen.

Kyseessä on vakava sairaus, joka voi johtaa pysyviin vaurioihin muun muassa kuulossa.

Senni selvisi koettelemuksesta ja kehittyi jonkin aikaa normaalisti.

− Pikkulapsen kehityksessä osasin puhua sanoja normaalisti. Huomaamatta kuulo kuitenkin vähitellen katosi, ja suomen kielen kehitys pysähtyi.

Senni oli kaksivuotias, kun kävi ilmi, ettei hän kuule.

Kuurous on osa elämää

Senni on kasvanut kuurouteen; asiaan, joka on yksinkertaisesti osa hänen elämäänsä.

− Noin 30-vuotiaana minulla oli ehkä pieni vaihe, jonkinlainen kriisintapainen, jolloin toivoin, että kuulisin. Varsinaista kriisiä minulla ei kuitenkaan ole ollut.

Senni määrittelee itsensä kuten kuka tahansa. Hän on nainen, äiti ja mummu, käy töissä ja elää tavallista elämää.

Ammatinvalintaan kuurous tosin aikanaan vaikutti.

− Halusin 1970-luvulla koulutyttönä opiskella sairaanhoitajaksi, mutta kuurona minulla ei ollut silloin mahdollisuutta siihen. Nykyisin se onnistuu. Useita kuuroja on opiskellut esimerkiksi lähihoitajiksi, Senni kertoo.

Hän kuitenkin pitää työstään työasiamies-tehtävässä, jossa hän palvelee kuuroja asiakkaita. Senni on ollut ammatissa jo 14 vuotta.

Arjen apua ja haasteita

Sennin apuvälineitä arjessa ovat muun muassa kuulolaite, vilkkuvaloilla toimivat ovikello ja palohälytin sekä tärinä-herätyskello. Lisäksi apua saa Kelan tulkkauspalvelusta.

− Normaali keskustelu ihmisten kanssa on vaikeaa, kun ei kuule. Mutta minä tulen hyvin toimeen kuulevien kanssa, eli se ei tuota ongelmia. Ilman tulkkia ei pärjää lääkärissä, pankissa ja muissa vastaavissa, Senni kertoo arjen haasteistaan.

Ulkomaisia elokuvia katsoessa tekstitys on suomeksi, mikä vaatii hyvää suomen kielen taitoa. Suomenkielinen tv-ohjelmisto sekä elokuvat ovat taas kuuron henkilön saavuttamattomissa.

− Nyt tosin laki on muuttumassa, ja tekstityksen pitäisi lisääntyä.

Parannettavaa on myös viittomakielisen palvelun saatavuudessa esimerkiksi virastoissa.

− Tilanne on kyllä parempi kuin ennen, mutta lisää tarvitaan jatkuvasti. Kuuro ei ole vielä tasa-arvoinen. Kaikki virastot ja lomakkeet ovat vaikeita. Aina tarvitaan tulkin apua, Senni kertoo.

Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit auttavat osaltaan näissä asioissa. Myös työvoimatoimiston kanssa voi pyytää Kuurojen Liiton työasiamiesten apua.

Aktiivista elämää

Arjessaan Senni nauttii erityisesti mummun roolista. Kaksi lastenlasta, pienet kaksostytöt, ovat vuoden ja kolme kuukauden ikäisiä.

− Lapset opettelevat nyt kovasti viittomaan ja ovat aivan ihania. Nautin myös ulkoilusta, vaelluksesta, matkustamisesta, ystävistäni sekä tapaamisista kuurojen yhdistyksellä ja muissa kuurojen tapahtumissa ja Kuurojen kulttuuripäivissä.

Senni on hyvillään myös siitä, miten tekniikan kehitys on muuttanut kuuron elämää positiiviseen suuntaan.

− Viittomakielellä voi esimerkiksi soittaa msn:in web-kameralla, Skypellä sekä 3G-puheluita.

Myös kuuro on yksilö

Kuuroihin ihmisiin liittyy yhä ennakkoluuloja, joita Senni haluaa nostaa esille. Senni korostaa, että kuurot ovat täysin samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Kadulla kuuroa ei erota kuulevasta.

− Kuurot pystyvät tekemään ihan samoja asioita ja töitä kuin kuulevatkin, ainoastaan joitain tiettyjä asiakaspalvelu- ja puhelintehtäviä eivät. Tätä ihmisten on joskus vaikea ymmärtää. Kuurot ovat myös samalla lailla yksilöitä ja erilaisia kuin muutkin. Usein meidät niputetaan yhteen, Senni pahoittelee.

− Kuuroja ei tarvitse pelätä, aina voi lähestyä. Jokin tapa kommunikoida kyllä löytyy. Kuurous ei tartu!

Senni mainitsee lopuksi asian, josta kuuron henkilön ei äkkiseltään uskoisi pystyvän nauttivan. Kyseessä on musiikki. Senni sanoo pystyvänsä tuntemaan musiikin rytmin ja äänen värähtelyn.

− Signmarkin viittomakielinen musiikki tuntuu todella hyvältä. Tykkään tanssia ja kävin tanssikoulussakin. Minulla on hyvä rytmitaju. Olen myös ollut mukana Tanssivat Kuurot -kerhon toiminnassa. Kuurous ei ole este, Senni painottaa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.