Mainos

Paljon allergioita jää Suomessa diagnosoimatta – Syynä lääkärien riitely

Suuri osa allergioista saattaa jäädä Suomessa diagnosoimatta, koska virallisesti käytössä olevilla allergiatesteillä voidaan havaita vain yksi allergialaatu. Koulukuntakiistan vuoksi koetta, jolla toinenkin laatu löydettäisiin, ei käytetä.

Rauli Mäkelä hoitaa Helsingin Antioksidanttiklinikalla allergia- sekä reumapotilaita. Hän parantaa potilaita funktionaalisen lääketieteen keinoin pääasiassa ruokavaliolla.

– Diagnosoin ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä sekä välttämisdieeteillä että laboratoriokokeilla. Monissa allergia- ja reumatapauksissa sairaus paranee, kun ongelmia aiheuttava ruoka-aine jätetään ruokavaliosta pois, Mäkelä selittää.

Mäkelä käyttämä, verestä tehtävä suuri ruoka-allergiakoe ei ole Suomessa yleisessä käytössä vallitsevan koulukuntakiistan vuoksi.

– Yleisesti käytössä oleva koe mittaa vain veren IgE-vasta-aineita. Ne välittävät ainoastaan niin sanottua nopeaa eli välitöntä allergiaa. Se on kuitenkin vain toinen olemassa olevista allergialaaduista.

Laboratoriot eivät käytä toista testiä

Se toinen allergialaatu on niin sanottu hidas allergia. Nämä kaksi eroavat toisistaan siten, että nopean allergialaadun potilas reagoi välittömästi esimerkiksi ruokaan tai ilmassa leijuvaan pölyyn. Hitaasta allergiasta kärsivällä vaikutukset ilmenevät verkkaisemmin.

– Kun nopean allergialaadun potilaalle puhkeaa esimerkiksi astma alle tunnissa allergisoivan ruoka-aineen syömisestä, niin hitaan allergialaadun potilas saattaa tulla kipeäksi vasta usean päivän viiveellä.

Hidasta allergiaa ei voi havaita vallitsevilla testeillä.

– Se näkyy aika hyvin käyttämässäni IgG-vasta-ainekokeessa. Suomessa melkein mikään laboratorio ei tee näitä mittauksia.

Eivät erehtymättömiä

Tyypillisimmät allergisoivat ruoka-aineet IgG-testin keskivertotilastoissa ovat maito ja vilja.

– Silti aina silloin tällöin löytyy aineita, jotka tulevat yllätyksenä sekä potilaalle että lääkärille. Tämä ei ole ihme, sillä hidas allergiareaktio voi kehittyä vasta, kun allergisoivan ruoka-aineen syömisen ja reaktion välissä on jo yhdestä kahteen ateriaa. Silloin käytännössä kukaan ei voi tietää syyllistä.

– Paransin juuri kaksivuotiaan pikkutytön vaikeasta astmasta poistamalla hänen ruokavaliostaan lehmänmaidon. Hänen piti juoda maitoa monena päivänä ennen kuin kohtaus käynnistyi uudestaan.

Mäkelä muistuttaa, että IgG-vasta-ainekokeetkaan eivät toki ele erehtymättömiä.

– Teen niitä, koska ne antavat lisäapua IgE-testeihin. On todella surullista, että pelkän koulukuntakiistan takia niitä ei käytetä yleisemmin, Mäkelä sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.