Mainos

Pääsiäisperinteillä on kiehtova historia

Vuodenkiertoon liittyvät taitekohdat ovat aina olleet tärkeimpiä ja voimakkaimpia yhteisöllisiä siirtymäkohtia, onhan ihmisten elanto ollut konkreettisesti kulloisenkin sadon varassa. Lue tästä, mitä Maikkarin Helmi-sivusto kertoo pääsiäisperinteiden synnystä.

Vanhoina aikoina ei varsinkaan keväällä uskallettu jättää mitään sattuman varaan, vaan kylvön ja edelleen uuden sadon saaminen haluttiin varmistaa kaikin mahdollisin keinoin.

Pakanalliseen aikaan myös Suomessa vietettiin tässä tarkoituksessa vähän kevätpäiväntasauksen jälkeen ajoittuvaa erityistä kevätjuhlaa monine riitteineen. Kristinuskon myötä samoihin aikoihin osunut Kristuksen ylösnousemusta julistanut pääsiäinen korvasi sen.

Jumalattaren lahjat

Pääsiäinen istuukin hyvin kevätpäiväntasauksen ajan juhlallisuuksien jatkajaksi, sillä molemmissa juhlitaan muun muassa valon ja elämän voittoa pimeästä ja kuolemasta.

Pääsiäiseen on liittynyt erityisen paljon kansantapoja, joista osa sisältää myös taikauskon aineksia. Esimerkiksi Pohjanmaalla edelleen poltettavien pääsiäiskokkojen eli pääsiäisvalkeiden alkuperäisenä tarkoituksena oli pelottaa pois pahantahtoiset noidat, "trullit", joitten uskottiin olevan liikkeellä erityisesti pitkänperjantain aikaan Kristuksen kuoltua.

Noitien uskottiin voivan vaikuttaa epäedullisesti erityisesti talolle elintärkeän karjan menestykseen. Jos ne pääsivät iskemään, lehmät pysyivät seuraavana talvena ummessa tai menehtyivät outoihin tauteihin. Talonväellekin noidat saattoivat aiheuttaa monenlaista harmia.

Kahvipannu ja muut tykötarpeet

Vanhojen naisten helmasynti, mieltymys kahviin, lisäsi myöhemmin ajatuksen kahvipannusta aina mukana olevana noitienkin tarvekaluna.

Noidat pystyivät toimimaan erityisen mahdikkaasti vain pari päivää juuri ennen pääsiäispäivää, ennen kuin elämän voimat jälleen voittaisivat. Niinpä heille piti kehittää mielikuvissa nopea ja äänetön kulkuväline – luudanvarsi. Kiiluvasilmäinen kissa, joka yltiöitsenäisenä yöeläimenä oli jo valmiiksi epäilyttävä, yhdistettiin sekin pahuuden voimiin, varsinkin kun monella yksinelävällä vanhalla naisella oli tietysti jo valmiiksi sellainen pitämässä hiiriä kurissa. Yhdistelmä noita, luuta, kahvipannu ja kissa oli syntynyt!

Nykyisin noidat ovat menneet iloisesti sekaisin kristillisten perinteiden kanssa. Palmusunnuntaina kiertävät virpojat ovat pukeutuneet noidiksi, ja he haluavat "palkkansa" heti. Ei enää puhettakaan siitä, että munat tai muuta namuset haettaisiin vasta pääsiäispäivänä.

Pääsiäisen taikaa

Kautta koko Suomen on uskottu auringon tanssivan pääsiäisaamuna. Tämän on ajateltu olevan hyvän vuodentulon enne, mihin on usein liitetty myös erilaisia taikoja sadon onnistumiseksi.

Pohjanmaalla lapset oli ennen tapana piiskata pitkänäperjantaina Kristuksen kärsimisen muistoksi. Sopii kyllä kysyä, miksi aikuiset eivät katsoneet tarpeelliseksi piiskata myös toisiaan ja mitä lastensuojelulaki nykyisin sanoisi moisesta traditiosta?

Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa oli puolestaan pitkään perinteenä kiertää kylän kaikki talot herättäen ihmiset ruokopilleillä, torvilla ja karjankelloilla pääsiäisyönä puolenyön jälkeen.

Lue koko juttu , joilta löydät tietoa myös muista juhlapyhistä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.