Mainos

Oletko riskissä sairastua skitsofreniaan? Nämä tekijät altistavat

Skitsofreniaan sairastuu joka päivä useita suomalaisia. Onko sinun elämässäsi sille altistavia tekijöitä?

– Noin joka sadas ihminen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa skitsofreniaan. Suomessa tautia sairastaa hieman yli 50 000 ihmistä. Se on aika paljon eikä siis mitenkään harvinaista, psykiatrian professori Jorma Hietala sanoo.

– Esimerkiksi Turun kokoisessa kaupungissa, jossa on 180 000 asukasta, uusia skitsofreniatyyppisiä psykooseja tulee noin 25 vuodessa. Tällä tavalla laskien skitsofreniaan sairastuu Suomessa useampi ihminen joka päivä.

Sairastuvuus kuitenkin vaihtelee Suomen sisällä maantieteellisesti.

– Itä- ja Pohjois-Suomessa on jopa nelinkertainen ilmaantuvuus verrattuna Lounais-Suomeen, jossa ilmaantuvuus on kaikkein alhaisin. Syynä ovat ilmeisesti ainakin osittain väestön geneettiset erot.

Tyypillisesti skitsofreniaan sairastutaan nuorella aikuisiällä noin 20–28 ikävuoden välillä.

– Silloin pitäisi itsenäistyä, opiskella, hankkia työpaikka ja perustaa perhe, eli alkaa elää omaa elämää. Siinä on paljon haasteita, jos sopeutumiskykyä ei oikein ole. Ei ole sattumaa, että sairastumishuippu ajoittuu tähän.

Kaksi kolmesta skitsofreniaan sairastuvasta on miehiä. Mielenkiintoista on, että naiset myös sairastuvat skitsofreniaan keskimäärin hieman myöhemmin kuin miehet.

– Toki naisiakin sairastuu nuorella aikuisiällä, mutta heillä on toinen esiintyvyyshuippu 35–40 ikävuoden tienoilla. Ajatellaan, että tähän liittyvät hormonaaliset tekijät.

– Riski-ikä on naisilla tavallaan laajempi, mutta mitä kauemmin ehtii kerryttää elämäntaitoja ennen kuin sairastuu, sitä parempi. Saattaa olla niinkin, että saatujen sopeutumiskeinojen ansiosta alttius skitsofreniaan ei koskaan tule esille.

Lähisuvun seuraamisessa eettisiä ongelmia

Kuten maantieteelliset erot skitsofrenian ilmaantuvuudessa viittaavat, alttius skitsofreniaan periytyy.

– Perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys sairastumisalttiudessa, Hietala sanoo.

Jos identtisistä kaksosista toinen sairastuu, niin toisella on 50 prosentin riski sairastua. Mikäli sairastunut on sisarus, muiden sisarusten riski sairastua on kymmenen prosenttia.

– Yleisväestöriskihän on prosentti. Siihen verrattuna riski sairastumiseen on sisarusten kohdalla kymmenkertainen. Silti sisarustenkaan riskiryhmästä 90 prosenttia ei sairastu koskaan.

Korkeat periytyvyysarvot – jopa 80 prosenttia – sisältävät geenien lisäksi geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset. Tietyt geenit lisäävät alttiutta sairastua vain silloin, kun henkilö altistuu tietylle ympäristöön liittyvälle riskitekijälle.

Hietala huomauttaa myös, ettei ole olemassa yhtä ”skitsofreniageeniä”. Geenejä, joilla on pieni altistava vaikutus, on todennäköisesti useita satoja. Tällä hetkellä kyseisistä geeneistä tai geenipaikoista tunnetaan noin puolet.

– Aletaan olla sellaisessa vaiheessa, että kohta voisi oikeasti selvitä joitain mekanismeja siitä, miten tällainen sairaus syntyy.

Pitäisikö ihmisiä, joiden lähisuvussa on skitsofreniaa, jotenkin seurata?

– Tähän asiaan liittyy eettisiä ongelmia, koska vain pieni osa sairastuisi ja säännölliset seurannat saattaisivat vaikuttaa ihmiseen kielteisesti. Mutta jos identtisestä kaksosparista toinen on sairastunut, niin toisella on jo niin suuri riski sairastua, että tällaisissa tapauksissa seurannan järjestämistä voisi ruveta miettimään. Tai ainakin katsoa avunsaantikanavat valmiiksi, jos sellainen tarve ilmenee, Hietala sanoo.

– Tärkeää kuitenkin on, ettei kenenkään tarvitse loppuelämää odotella, että tulee psykoosi, vaan voi ja pitääkin elää normaalia elämää.

Päihdekokeiluja taustalla

Perinnöllisen alttiuden lisäksi skitsofrenialle on iso joukko muita altistavia tekijöitä. Yhden selvän riskin muodostavat päihteet eli alkoholi ja huumeet.

– Suomessa erityisesti kannabis ja amfetamiini lisäävät riskiä sairastua. On pohdittu, voisivatko ne jopa aiheuttaa skitsofreenisen psykoosin, mutta ainakin ne altistavat tai vauhdittavat kehitystä sairauden suuntaan.

– Kannabista käyttää nykyään valitettavan moni. Uusista skitsofreniapotilaista, varsinkin miehistä, jopa 40–50 prosenttia on arvioni mukaan ainakin kokeillut sitä. Naiset tulevat tässä suhteessa hieman perässä, mutta hyvin usein skitsofrenian taustalla on heilläkin monenlaisia päihdekokeiluja, Hietala toteaa.

Riskiä sairastua näyttävät lisäävän myös hapenpuutteen kaltaiset raskausajan komplikaatiot, lapsuudenajan infektiot, kaltoinkohtelu lapsuudessa sekä kaupungissa asuminen. Myös tietynlainen syrjään joutuminen voi olla riski.

– Lontoossa on tutkittu Jamaikasta tulleita maahanmuuttajia, jotka asuvat alueella, jossa ei ole paljon muita jamaikalaisia. Tällainen tilanne, jossa on tavallaan muukalainen muiden joukossa, näyttää lisäävän riskiä sairastua.

– Nämä muut altistavat riskit eivät ole suuria. Siinä, missä perinnöllinen riski voi olla esimerkiksi kymmenkertainen, niin muiden altistavien tekijöiden riskit ovat kukin luokkaa 1,5–2-kertainen. Mutta jos niitä kertyy yhdelle ihmiselle useampia, niin riski tietysti kasvaa.

Hietala huomauttaa, että psykiatriassa on joskus vaikea erottaa, mikä on ympäristön ja mikä geenien vaikutusta.

– Jos vaikka äiti sairastaa skitsofreniaa, niin sillä on yleensä, ei välttämättä aina, oma vaikutuksensa perheen arkeen.

Kuva: Colourbox.com, Jarmo Hietala

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.