Notkoselästä jopa rasitusmurtuma – hoida kipua liikunnalla

– Ihmisen selkä on normaalistikin vähän kaareva. Notkoselästä puhutaan, kun lanneselän kaarevuus ylikorostuu voimakkaasti, fysiatrian ylilääkäri ja dosentti Olavi Airaksinen sanoo.

Ihmisen lantio on yleensä sivusta päin katsottuna eteenpäin kallellaan 20–30 astetta.

– Jos notkoselkä on hyvin voimakas, alaselän ja lantion välinen kulma voi olla lähes 90 astetta. Tällöin ylävartalon painopiste siirtyy eteenpäin niin, että koko selkä roikkuu nikamien takarakenteiden varassa.

Lanneselän voimakas kaarevuus voi olla peritty ominaisuus, mutta siihen vaikuttavat myös elintavat.

– Jos vatsalihaksia ei huolla ja ne ovat heikot, selkä pääsee kaareutumaan. Ylipainoisellakin painopiste siirtyy eteenpäin ja tavallinen notko syvenee. Lisäksi naisilla raskaus voi heikentää lihasrakenteita ja muuttaa ryhtiä.

Myös liikuntalajit, joissa käytetään paljon pakaralihaksia, muuttavat selän asentoa.

– Esimerkiksi jääkiekkoilijoilla ja luistelijoilla lihastasapaino muuttuu korostuneiden pakaralihasten takia.

Vaarana rasitusmurtuma

Notkoselkä ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan ominaisuus, joka voi hallitsemattomana aiheuttaa oireita.

– Tyypillisesti selkä väsyy ja tuntuu ikään kuin katkeavan, jos seisoo pitkään paikallaan. Kipu tuntuu vain paikallisesti eikä säteile minnekään. Katkeamisen tunne johtuu painopisteestä eli siitä, että ylävartalon paino ei enää lepää välilevyn ja nikamarungon päällä vaan roikkuu nivelsiteiden varassa, Airaksinen sanoo.

Pahimmillaan notkoselkä johtaa rasitusmurtumaan. Tähän vaaditaan yleensä paitsi synnynnäisesti hyvin kaareva selkä, myös varsinkin kasvuiässä selkää hyvin voimakkaasti kuormittavaa urheilua.

– Myös luonnostaan todella liikkuvat nikamat saattavat ajan myötä pettää ja liukua eteenpäin. Puhutaan spondylolyysistä eli nikamakaaren höltymästä, joka on tyypiltään rasitusmurtuma.

– Rasitusmurtuma on yleensä aika pysyvä vaurio, sillä se ei tahdo luutua takaisin.

Epidemiologisten tutkimusten perusteella nikamakaaren höltymää esiintyy noin kuudella prosentilla väestöstä.

– Noin kolmella prosentilla kyseessä on peritty ominaisuus. Toisella puolikkaalla taustalla ovat ympäristöolosuhteet, joista yksi tekijä voi olla notkoselkäisyys tai poikkeuksellisen suuri rasitus kasvuiän aikana ilman notkoselkäisyyttäkin.

Liikunta kuntouttaa

Muutaman päivän kestävä selkäkipu, jonka voi olettaa liittyvän esimerkiksi voimakkaaseen rasitukseen, ei ole syy mennä lääkäriin.

– Jos selkä sen sijaan kipeytyy toistuvasti tavanomaisissa harrastuksissa ja kipu häiritsee päivittäistä tekemistä tai jopa paikallaan istumista eikä mene kolmessa–neljässä viikossa ohi, lääkärissä kannattaa käydä. Lääkäri voi poissulkea iskiaksen kaltaiset vakavat sairaudet tai ohjata fysioterapeutille lihastasapainoa korjaaviin toimenpiteisiin.

Niiden, joilla on taipumusta selän kaarevuuteen, pitää pyrkiä vahvistamaan keskivartaloa tukevia lihaksia. Erityisesti alavatsan lihasten harjoittaminen korjaa ryhtiä ja tukee selkärankaa.

Airaksinen kannustaa liikkumaan kivusta huolimatta.

– Urheilu on yksi tapa hallita kokonaisuutta. Järkevästi tehtynä liikunta kuntouttaa selkälihaksia. Jos ei tee mitään, niin todennäköisesti selkäkipu vain pahenee.

– Selkävaivaisille sopivat hyvin monet liikuntamuodot. En kieltäisi ehdottomasti kuin laskuvarjohypyn kaltaiset extreme-lajit tai amerikkalaisen jalkapallon kaltaiset kontaktilajit, sillä voimakkaat tärähdykset ja äkkinäiset liikkeet todennäköisesti pahentavat tilannetta. Kaikkea muuta voi tehdä: hiihtämistä, vesiliikuntaa, kävelyä, pyöräilyä, miksei hölkkääkin.

Tietyt venyttelyharjoitteet saattavat pahentaa notkoselkäisyyttä.

– Reiden etulihasta esimerkiksi kuvitellaan venyteltävän niin, että seisotaan yhdellä jalalla, otetaan toisesta jalasta kiinni ja vedetään jalka voimakkaasti koukkuun. Tosi asiassa tuo liike vain kippaa lantiota eteenpäin ja pahentaa notkoselkäisyyttä, Airaksinen huomauttaa.

– Lätkäpelaajat puolestaan ovat venyttelevinään reiden takaosan lihaksia nostamalla toisen luistimen kaukalon reunalle. Siinä vain nitkutellaan selkää eikä oikeasti lihaksia, mikä kääntää tilanteen notkoselän vastakohdan eli lautaselän puolelle. Lautaselkäiset ihmiset ovat jäykkiä ja kömpelöitä.

Kuvat: Colourbox.com, Kuvakaappaus Youtube