Mainos

Näin urologi vastasi miesten intiimiterveyteen liittyviin kysymyksiin

Urologi Mika Raitanen vieraili Studio55.fi-lähetyksessä torstaina 9.10. Katsojat ja lukijat saivat lähettää hänelle kysymyksiä miesten intiimiongelmiin liittyen. 

Urologian erikoislääkäri Mika Raitanen vastasi lukijoiden yleisimpiin kysymyksiin. 

Onko virtsarakon tähystäminen kivuliasta? Nähdäänkö sillä toimenpiteellä kasvaimet?

Ei ole. Tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä ja on varsin kivuton, toki jonkin verran epämiellyttävä. Toimenpiteessä nähdään virtsaputki ja –rakko, mutta sitä ylempänä olevat rakenteet, kuten virtsajohtimet, munuaisaltaat ja munuaiset jäävät näkymättä. Ne tutkitaan esimerkiksi ultraäänellä.

Voiko runsas pyöräily aiheuttaa kroonisen eturauhastulehduksen tai eturauhassyövän?

Pyöräily ei altista eturauhassyövälle. Osa potilaista kokee eturauhastulehdukseen liittyvien oireiden pahenemista pyöräilyyn liittyen, vaikka välttämättä pyöräily ei olekaan tulehduksen aiheuttaja.

Olen yleisterve 63-vuotias mies. Virtsaamistarve kuitenkin tulee usein, yli 10 kertaa vuorokaudessa. Hätä voimistuu nopeasti, pahimmillaan menee alle minuutti ensimmäisestä hädän tunteesta siihen, että ei pysty enää pidättämään. Julkista liikennettä en uskalla enää käyttää, enkä mennä paikkoihin, joissa en tiedä olevan vessaa lähellä. Onko asialle jotain tehtävissä?

Kyllä on. Tärkeintä on selvittää virtsasuihkun voima ja rakon tyhjeneminen ja sen perusteella valita joko virtsaamista helpottava lääkehoito tai lääke hillitsemään rakon yliaktiivisuutta. Joskus käytetään molempia lääkkeitä. Eturauhasverikoe, munuais- ja virtsakoe tulee katsoa. 

Mitkä sairaudet tai lääkkeet estävät erektiolääkkeiden käytön?

Lääkkeistä ehdottoman käyttöesteen aiheuttavat kaikki nitrovalmisteet, mutta vain tablettilääkkeille. Penikseen suoraan laitettavaa lääkettä voi sen sijaan käyttää turvallisesti. Mikäli fyysinen suorituskyky on sellainen, että yhdyntä suorituksena onnistuu, liitännäissairaudet eivät sinänsä estä lääkkeiden käyttöä.

Erektioni on voimakas, nautin seksistä, mutta siemensyöksyn kanssa on ongelmana, että sitä ei tahdo tulla. Keskimäärin se tulee joka kymmenennellä yhdyntäkerralla. Mistä johtuu?

Kysymyksestä ei täysin selviä, onko kyseessä ongelma saada orgasmi, jolloin siemensyöksyä ei tietenkään tule, voi onko ongelma se, että orgasmi tulee, mutta siemensyöksy ei. Jälkimmäinen saattaa selittyä esimerkiksi niin sanotulla rentouttavalla eturauhaslääkityksellä tai sillä, että potilaalle on tehty eturauhasen toimenpide, kuten esimerkiksi höyläys. Orgasmivaikeus on monimuotoisempi. Siihen saattavat altistaa esimerkiksi masennuslääkkeet ja satunnaisena on varsin tavallinenkin oire. Normaali siemensyöksy ajoittain viittaa kuitenkin siihen, että taustalla voi olla esimerkiksi stressi, jännitys tai parisuhteeseen liittyvä tekijä.

Kun ikää alkaa tulla, niin jos tilanne on se, ettei koskaan ei tule ns. aamuerektiota eikä siitin millään jäykisty, niin onko tilanne täysin menetetty? Pystyvätkö enää mitkään erektiolääkkeet auttamaan?

Aamuerektioiden puute saattaa olla merkki testosteronivajeesta. Erektiolääkkeitä voi toki kokeilla, mutta jos tilanteeseen liittyy myös seksuaalista haluttomuutta, kannattaa testosteronitaso selvittää verikokeella.

Mitä indikoi verisyys spermassa?

Se saattaa olla merkki eturauhassyövästä tai useimmiten eturauhastulehduksesta. Potilaalta kannattaa katsoa eturauhasverikoe PSA ja virtsakoe. Jos virtsassa ei ole verta, PSA on normaali ja tunnustellen eturauhanen on normaali, on kyseessä yleensä vaaraton oire.

Hormonitasoni on laskenut alle 8nmol/l ja haluni laimenneet. Onko aihetta alkaa käyttää testosteronia ja onko siitä yksistään apua vai tarvitaanko vielä erektiopillereitä? Onko käytöstä haittaa ja pitääkö sitä jatkaa loppuelämän? Minulla on ajoittain kutinaa ja lievää kipua "nänneissä". Voiko se johtua alhaisesta hormonitasosta?

Tuo on jo varsin matala taso ja hormonikorvaushoitoa kannattaa kokeilla. Arvo täytyy tosin ensin kontrolloida ja katsoa muutamia lisäverikokeita. Yleensä aloitetaan kolmen kuukauden hoitokokeilulla ja arvioidaan sen jälkeen lääkkeen hyödyt ja haitat. Jos hormonikorvaushoitoa jatketaan, on se yleensä pysyvä hoito, sillä omat kivekset vähentävät hormonituotantoaan. Potilaat vaativat säännöllistä seurantaa, johon kuuluu myös verikokeita. Vaikka korvaushoito alkaisikin, tulee erityishuomio kiinnittää painonhallintaan, mahdollisten perussairauksien kuten diabeteksen mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon ja alkoholin käytön vähentämiseen.

Virtsassani on verta rasittavan työn/nostamisen ja yhdynnän jälkeen. Kiveksistä on otettu näytepalat 38 vuotta sitten ja ne ovat ajoittain kipeät etenkin kylmään aikaan. Kyseisessä asiassa on yli 10 vuotta sitten tutkittu munuaiset eikä silloin todettu niissä mitään vaivaa. Mistä voi johtua?

Kuulostaa, että vaiva liittyy todennäköisesti krooniseen eturauhastulehdukseen. Virtsan verisyys edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia, joista tärkein on virtsarakon tähystys. 

Viimeinen tippa jää housuun vaikka kuinka pyyhkisi ja näyttäisi kaikki olevan ok. Mistä tämä johtuu ja onko lääkehoitoja?

Jälkitippa on varsin normaali ikääntymiseen liittyvä oire. Virtsaa jää sulkijalihaksen alapuolella onttoon virtsaputken osaan ja valuu sieltä pikkuhiljaa ulos. Lääkettä tai kirurgista hoitoa ei ole, mutta virtsaputken painaminen tai kohottaminen kivespussin takaa virtsaamisen lopuksi saattaa olla avuksi. Nuoremmilla saattaa olla kyse virtsaputken umpipussista eli divertikkelistä ja sen olemassa olo selviää tähystyksessä. Divertikkelistä peräisin oleva tiputtelu on usein runsaampaa kuin vain niin sanottu jälkitippa.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.