Mainos

Näin entinen yösyöppö laihdutti 40 kiloa: Käytin aiemmin vaatekokoa 60

Onerva Aikioniemi sisuuntui ylipainoon ja sen tuomiin terveysongelmiin 50-vuotispäivänsä kynnyksellä. Kolme vuotta myöhemmin sisukas nainen viilettää menemään 40 kiloa kevyempänä!

Vuonna 2008 savukoskelainen Onerva Aikioniemi tunsi olonsa kaikkea muuta kuin hyväksi. Elopainoa oli kertynyt vuosien mittaan roimasti. Kilot heijastuivat sekä terveyteen että ulkonäköön.

− Kärsin hengenahdistuksesta ja heittelehtivästä verenpaineesta. Vaatteita löysin vain yhdestä postimyyntimyymälästä. Pahimmillaan käytin naisten kokoa 60, Onerva kertaa.

Ruokailurytmi heitti myös pahemman kerran häränpyllyä. Onerva oli jäänyt Ruotsista Suomeen muutettuaan koukkuun suomalaiseen makkaraan. Jääkaapin ovi kävi yötä myöten.

− Elämäni rytmittyi niin, että heräsin automaattisesti tiettyyn aikaan yöllä ja menin suoraan jääkaapille. Sieltä löytyi aina makkaraa, jota popsin kylmänä. Sen jälkeen uni tuli oikein mahtavasti.

− Karkkien suhteen olin tuurisyöppö. Kun aloitin, söin vaikka kuinka paljon, Onerva tunnustaa.

Mitta tuli täyteen

50-vuotispäivän lähestyessä oma terveydentila alkoi harmittaa yhä enemmän. Onerva pysähtyi miettimään elämäänsä ja tajusi, ettei voi jatkaa samaan malliin.

− Olen aina ollut ihminen, joka päättäessään tehdä jotain myös tekee sen, oli esteitä tai ei.

Onervan kohdalla tämä tarkoitti elämäntapamuutosta kertalaakista. Ensi töikseen kuntoilua vihannut nainen lähti pihamaalle lumitöihin ja siitä kävelylenkille sauvojen kanssa.

− Olisinko kilometrin kävellyt, eikä vauhti varmasti ollut päätähuimaava. Tuntui, että kuolen. Koko kroppa meni kipeäksi. Hain apteekista kylmäsalvaa jalkoihin ja lähdin uudestaan.

Ruokavaliossa kulutusmaito vaihtui kevyempään versioon ja juustojen, vaalean leivän ja koukuttavan makkaran käyttö väheni. Onerva alkoi litkiä vettä, vaikka se maistui pahalle.

− Suurin muutos tapahtui annoskoossa. Aloin yksinkertaisesti syödä pienemmältä lautaselta kuin toiset. Söin kaikkea, mutta vähemmässä määrin.

1000 kilometrin taival

Kunnon kasvaessa Onerva alkoi kehitellä nokkelia konsteja vaatimustason nostamiseksi. Kauppareissuilla hän hyppäsi kymmenen kilometriä ennen kotipihaa kyydistä pois ja taivalsi loppumatkan jalan.

Onerva asetti itselleen myös tavoitteita; ensin tietyn määrän päiviä ja kuukausia.

− Sitten joku kysyi, että oletko miten pitkään kävellyt kilometreissä. Niitä en ollut tajunnut merkata!

Onerva laittoi oitis ensimmäiseksi tavoitteekseen välimatkan kotipaikkakuntansa ja Helsingin välillä, 1000 kilometriä. Ystävät olivat hengessä mukana.

− Kun joku kysyi, että missäs nyt olet, sanoin, että Tampereella. Lopulta olin Senaatintorilla, ja olihan sieltä pakko tulla takaisinkin. Tavoite täyttyi, Onerva myhäilee.

Hupenevat kilot

Neljä kuukautta kuntokuurin aloittamisesta koitti odotettu 50-vuotispäivä. Päivänsankari vastaanotti vieraansa kymmenen kiloa kevyempänä.

− Siskot ja kaverit huomasivat, että jotakin on tapahtunut. Se innosti lisää.

Seuraavat kymmenen kiloa katosivat yhtä sutjakkaasti, kunnes tuli vaihe, jossa paino jämähti niille sijoilleen.

Onerva nieli turhautumisensa ja jatkoi tahdin hidastumisesta huolimatta. Haastavan jakson lopussa vaaka toi ilouutisen: jälleen kymmenen kiloa oli kadonnut!

− Viime syksynä tuli toinen takapakki, kun mieheni kuoli. Olin kotosalla ja mietin, että lähden läiskimään koko kylästä. Mutta sitten sain itseäni taas niskasta kiinni.

Uusi elämäntapa

Tänä päivänä 53-vuotias Onerva nauttii elämästä 40 kiloa kevyempänä. Uusi elämäntapa sujuu jo luonnostaan.

− Muutosta on yhä vaikea käsittää. Kokoni on pitkissä housuissa nyt 44, mutta kaupassa tahdon yhä mennä isojen vaatteiden luokse. Alusvaatteetkin istuvat vihdoin hyvin, ja kengänkokoni on palautunut siihen mitä se oli nuorempana, Onerva iloitsee.

Aamut käynnistyvät rivakalla lenkillä kahden koiran kanssa. Hyötyliikuntaa tulee puulämmitteisen omakotitalon lumi- ja kotitöistä.

Alkutalvesta Onerva osallistui työttömien valtakunnalliseen terveystarkastukseen.

− Yllätyin, että minulla oli niin hyvät arvot. Keuhkotilavuusmittakin, jota ei pystytty aiemmin tekemään, oli ihan hyvä. Tulin hyvälle mielelle, ettei tässä olla ihan turhaan työtä tehty.

Eteisen naulakossa roikkuu yhä takki, jota Onerva käytti kolme vuotta sitten ennen painonpudotustaan.

− Jos jalka ei ala nousta, käyn testaamassa sitä päälle, ja jo lähtee! Välillä ihmettelen, että voiko tämä olla edes totta.

Kuvat: Lehtikuva ja Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.