Muutoksia ruokahalussa ja psyykkisiä haittoja – Näin lääkekannabis voi vaikuttaa

Lääkekannabista käytetään lisälääkityksenä lähinnä MS-taudin lihasjänteyteen. Ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta kertoo, kenelle lääkekannabis sopii ja millaisia vaikutuksia sillä on.

Marraskuussa 2012 myyntiluvan saanut kannabisvalmiste Sativex on tarkoitettu oireiden lievittämiseen yli 18-vuotiaille potilaille, joilla on MS-taudista johtuvaa lihasspastisuutta eli lihasjäykkyyttä ja joilla muut lääkkeet eivät ole auttaneet riittävästi.

– Sativex on tarkoitettu käytettäväksi potilaan muun, spastisuutta estävän lääkityksen lisänä. Hoidon alussa on neljän viikon kokeilujakso. Lääkitystä jatketaan vain, jos lääke on koejaksolla auttanut oireisiin, ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen sanoo.

Sativexia ei saa aloittaa, jos potilaalla tai hänen suvussaan on skitsofreniaa tai jokin muu psykoottinen sairaus. Sativex ei sovi myöskään potilaalle, jolla on aiemmin todettu vaikea persoonallisuushäiriö tai muu vaikea psyykkinen häiriö, lukuun ottamatta perussairauteen liittyvää masennusta.

Hyvät ja huonot puolet

Lääkekannabis saattaa lisälääkityksenä auttaa joitakin potilaita, joille muut lääkkeet eivät ole tuoneet riittävää lievitystä MS-taudin spastisuuden oireisiin.

– Sativex vaikuttaa eri kautta kuin muut lääkkeet ja saattaa näin auttaa myös potilasta, joka sietää huonosti jotain olemassa olevaa lääkettä. Se vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreiden kautta muun muassa lihasjänteyteen, motoriikkaan, kivun aistimiseen ja ruokahaluun samalla lailla kuin elimistön omat välittäjäaineet, Leinonen selvittää.

Lääke ei kuitenkaan tehoa kaikilla, eikä sen teho ole kovin voimakas. Sativex-lääkkeellä esiintyy myös haittavaikutuksia, vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin kannabiksen päihdekäytössä.

Erilaisia haittavaikutuksia

Leinonen kertoo, että lääkekannabisvalmisteiden yleisimpiä tunnettuja haittavaikutuksia tutkimuksissa ovat olleet keskushermoston haitat, kuten huimaus ja uupumus. Ne lievittyvät usein hoidon jatkuessa.

Yleisesti esiintyy muutoksia ruokahalussa, psyykkisiä haittoja kuten masennusta, euforiaa, sekavuutta, muistinmenetystä, tasapainohäiriöitä, keskittymiskyvyn häiriöitä, uneliaisuutta, ummetusta, ripulia, suun limakalvo-oireita, oksentelua ja pahoinvointia. Myös päihtymyksen tunnetta on raportoitu haittoina.

– Skitsofrenian puhkeamista ei ole tullut esiin tutkimuksissa. Melko harvoin on ilmaantunut hallusinaatioita, vainoharhaisuutta tai itsemurha-ajatuksia, Leinonen sanoo.

Myös muilla MS-taudin lihasjänteyteen käytettävillä lääkevalmisteilla esiintyy keskushermostohaittoja, kuten väsymystä, huimausta ja sekavuutta.

Lääkekannabis ei huumaa

Lääkekäyttöön tarkoitetut synteettiset kannabinoidit annostellaan suun kautta kapseleina, kannabiksen kuivattu kukka höyrystimen avulla hengittämällä tai teenä ja kannabiskasvin uutetta sisältävä suusumute suihkeena suun limakalvolle.

– Lääkkeet eivät näin ollen vaikuta samalla tavoin kuin poltettava marihuana. Niitä käytettäessä kannabinoidien pitoisuus veressä nousee hitaammin ja matalammalle. Lääkevalmisteiden aiheuttamat keskushermostovaikutukset ja riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet eivät ole samanlaiset kuin päihdekannabiksen, Leinonen sanoo.

Lääkkeen vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä monivuotisia tutkimustuloksia. Ei esimerkiksi tiedetä, onko lääkekannabiksella riippuvuusvaaraa pitkäaikaisessa käytössä.

– Siksi on tärkeää, että lääkekannabis rajataan asiantuntijoiden käyttöön. Tällöin valmisteen käytön haitta-hyöty-suhde tarkentuu, Leinonen toteaa.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat